Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Talouselämä6.4.2023: ”Onnellisten veronmaksajien Tanska”

Lisätty 09.04.2023

Talouselämä-lehdessä oli hyvä artikkeli Tanskan taloudesta. Tanskassa veroaste on ollut OECD-maiden korkein. Myös Ruotsissa verojen ja veronluonteisten maksujen osuus bruttokansantuotteesta on ollut suurempi kuin Suomessa.

Tanskalla on valtionvelkaa 43 miljardia euroa. Suomen valtionvelka on 144 miljardia euroa. Tanskan taloudella menee muutenkin hyvin. Sotepalvelut toimivat, työttömiä on vähän jne. Maa on myös vihreän siirtymän edelläkävijä.

Artikkelissa suuri kunnia Tanskan menestyksestä annetaan Tanskan aktivointimallille. Oikeistokonservatiivisen ajatushautomon ”taloustieteilijä” toivoo artikkelissa pääomatulojen verotuksen keventämistä. Verotuksellekin annetaan jotain krediittiä. Tanskassa ei ole juurikaan veropoikkeamia, joita Suomessa on lähes 200 – uusimpana sähkön arvonlisäveron laskeminen.

Entäpä jos Suomessa olisi ollut vuodesta 1990 lähtien Tanskan veroaste? Laskin kuinka paljon enemmän Suomi olisi saanut verotuloja. Vastaus on 165 miljardia euroa. Suomi olisi velaton ja F35-hävittäjätkin ja suuri osa niiden elinkaarikuluista olisi maksettu jo ennalta.

Suomessa vaalien voittajat kaavailevat veronalennuksia hyvätuloisille ja kurjistuksia heikoimmille. Entä jos kuitenkin nostaisimme veroastetta, laittaisimme valtionvelan kuriin ja pitäisimme heikoimmista huolta? 

 

Lue kokonaan »

Halpalentojen tukeminen verovaroilla on loputtava (Etelä-Saimaa mielipide 19.1.2023)

Lisätty 21.01.2023

Maanantaina 16.1. Lappeenrannan kaupunginhallituksessa käsitellään omistajaohjauksen antamista lentoasemasäätiölle. Suomeksi se tarkoittaa verorahojen antamista säätiölle, joka lainaa ne Lentoasema Oy:lle, joka puolestaan antaa leijonanosan rahoista ”markkinointitukena” Ryanairin Jerseyn saarella olevalle tytäryhtiölle.

Pitkään kaupunki antoi lentotoimintaan puoli miljoonaa euroa vuodessa, kunnes tuki muutama vuosi sitten nostettiin noin 1,3 miljoonaan euroon. Ongelma on, että tämä tuki ei riitä edes yhden reitin mahdollistamiin voitelurahoihin Ryanairille. Lisäksi surkeassa taloudellisessa tilassa olevan Lentoasema Oy:n tukeminen on juridisesti erittäin hankalaa. EU-komissio on puolestaan lukuisissa tuomioissaan todennut Euroopan eri lentokenttien Ryanairille maksamat markkinointimaksut ei-markkinaehtoisiksi laittomiksi valtiontuiksi.

Halu tukea halpalentoja on silti edelleen kova, vaikka niiden matkailutulovaikutus on vahvasti negatiivinen. Etelä-Karjalasta lähtee koneiden mukana paljon enemmän rahaa kuin tänne tulee. Päättäjät potevatkin pokeripelaajan syndroomaa. Miljoonia on hukattu vuosikausia molokin kitaan ja syytämällä lisää rahaa uskotaan epätodennäköiseen ihmeeseen valtavista turistivirroista. Lentojen ilmastovaikutuksista ei Suomen ilmastopääkaupunki välitä pätkääkään.

Lentokentän ja halpalentojen tukemiseen käytetyt rahat ovat jostain muualta pois. Kun on esitetty lentotukien nostoa, eivät tukien esittäjät ole halunneet kertoa mistä rahat ovat pois tai kuinka tuet rahoitetaan. Raideliikenteeseen sijoittamalla saataisiin todellisia matkailuhyötyjä.

Lokakuussa 2012 Etelä-Saimaassa oli samalla sivulla vierekkäin kaksi otsikkoa. Toisessa kerrottiin kaupungin antavan lentokentälle 500 000 euroa. Toisessa kerrottiin kaupungin edellyttävän koulutoimelta puolen miljoonan euron säästöjä.

Arvokkaana paahdelajien luontoympäristönä lentokenttä tulee säilyttää. Se ei kuitenkaan vaadi ympäristölle ja taloudellemme vahingollisten halpalentojen tukemista.

  

Kimmo Klemola, kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen varajäsen (vihr), Lappeenranta

 

Lue kokonaan »

Lappeenrannan toriareena (puheenvuoro kaupunginvaltuuston kokouksessa 12.12.2022)

Lisätty 21.01.2023

Esitetyille ideoille kannattaa tehdä esiskriinaus kannattaako niitä ottaa vakavasti. Ehdotusten ja selvitysten lukujen taakse on hyvä kurkistaa.

Toriareenahankkeeseen oli nimensä antanut noin 20 paikallista investoijaa. Todennäköisesti nämä ns. investoijat eivät rahaa hankkeeseen laittaisi. Iso raha tulisi joltain rahastolta tai vaikkapa eläkevakuutusyhtiöltä. Tästä puhuin valtuustossa jo reilu kaksi vuotta sitten. Tuolloin eräs eläkevakuutusyhtiö piti mahdollisena keskustahalliin investoimista, koska kaupunki on luotettava vuokranmaksaja.

Kisakenttä Oy:n kaavailuissa kaupunki maksaisi vuokraa 3,2 miljoonaa euroa vuodessa.

Kaupungin kaavaillut kustannukset eivät jäisi tähän. Kaupungin tulisi rakentaa torin alle parkkihalli, joka maksaisi jäähallin verran. Erikoiselta tuntuu myös kaavailu, että Kisakenttä Oy ostaa purettavat talot areenan alta pois ja myy ne kaupungille omakustannushintaan. Sitten kaupunki purkaa talot ja kärsii rakennusten hinnan ja purkukustannukset nahoissaan ja ottaa kantaakseen riskit.

Eikä siinä vielä kaikki. Kaupungin pitäisi rakentaa Kisapuistoon yksi harjoitushalli poistuneen liigahallin tilalle.

Myös teetetyt elinvoimaselvitykset herättävät epäilyksiä. Niitä oli tehty FCG:n kahden vuoden takaisen konsulttiselvityksen pohjalta. Areenan kävijämäärä olisi 80 000. Jokainen jättäisi halliin 50 euroa ja hallin ulkopuolella 80 euroa. Ylivoimaisesti suurin osa kävijöistä olisi Saipan ottelujen katsojia. Luulisin lähes kaikkien tulevan hallille kotoa ja poistuvan pelin jälkeen kotiin. Kulutus on myös lähes nollasummapeliä, kulutettu raha on pitkälti alueen asukkaiden omaa rahaa ja vähentää kulutusta muualla.

Toisin kuin esimerkiksi kouluinvestoinneissa, konsulttiselvitys oli tuonut esiin rakentamisen työllisyys- ja verohyötyjä. Kaupungin maksamat toimintavuokrat ovat kuitenkin investointikaton takia pois muista investoinneista: päiväkodeista, kouluista, kirjastoista ja liikuntapaikkainvestoinneista. Toisin sanoen nämäkin hyödyt ovat nollasummapeliä.

Kaupunkikuvasta voisi joku lausua myös pitkän litanian, mutta jo ihan yksinkertaisten talouslukujen perustella sanoisin: ei jatkoon.

Lue kokonaan »

Astetta alemmas -kampanja on unohtanut lentomatkustamisen (Helsingin Sanomat mielipide 21.11.2022)

Lisätty 27.11.2022

Valtio on lanseerannut ajankohtaisen ja tärkeän astetta alemmas -energiansäästökampanjan. Kampanjan verkkosivuilla on energiansäästövinkkien lisäksi yritysten, organisaatioiden ja yksityistalouksien lupaamia energiatekoja. Golfkenttä esimerkiksi lupaa sulkea saunat talven ajaksi.

Helpoimmasta ja tehokkaasta energiateosta eli lentolomien välttämisestä kampanjan sivuilla ei ole sanaakaan. Yhden ihmisen Thaimaan lentoloma kuluttaa energiaa yhtä paljon kuin lämpimässä suihkussa oleminen viisi vuorokautta yhteen menoon.  

Kimmo Klemola, Lappeenranta

Lue kokonaan »

Aloite Lappeenrannan kaupungin energiansäästön ja huoltovarmuuden edistämisestä sekä resurssitehokkuuden parantamisesta Venäjän raaka-ainetulojen vähentämiseksi (Lappeenrannan kaupunginvaltuusto 6.6.2022)

Lisätty 27.11.2022

Venäjän hyökättyä Ukrainaan Kansainvälinen energiajärjestö IEA vaati maaliskuussa hallituksilta välittömiä toimia öljynkulutuksen leikkaamiseksi: ”Kulutuksen vähentäminen estäisi öljyn saatavuuskriisin syntymistä ja pienentäisi Venäjän saamia tuloja öljyn myynnistä.”

Vastaavasti monien raaka-aineiden – kuten maakaasu ja puu – saatavuuskriisi yhdistettynä kysynnän kasvuun on johtanut ja johtamassa energian ja ruoan kallistumiseen. Esimerkiksi Suomen käyttämästä maakaasusta yli 80 % on tullut Venäjältä (suuri osa Viron kaasuputkesta tulevasta kaasusta on ollut venäläistä alkuperää) ja lannoitetuotannossa käytetty maakaasusta valmistettu ammoniakki on tullut Venäjältä.

Esitämme, että Lappeenrannan kaupunki kantaa kortensa kekoon huoltovarmuutemme ja koko maailmankin huoltovarmuuden parantamiseksi ja hintojen nousun hillitsemiseksi ja samalla vähentää Venäjän saamia vientituloja. Esitämme, että Lappeenranta ottaa käyttöön omat varsin helpot keinot – matalalla roikkuvat hedelmät – kuten halpalentotukien lopettamisen (vaikuttaa suoraan öljynkulutukseen), kasvi- ja luomuruoan käytön edistämisen koulujen ja varhaiskasvatuksen ruokailuissa ja kaupungin tarjoiluissa sekä energian- ja resurssiensäästöstä vielä nykyistä enemmän valistamisen.

Huoltovarmuuden parantaminen ja energian- ja resurssiensäästö tukee samalla myös kaupungin greenreality- ja ilmastotavoitteita. Toimet tuovat myös taloudellisia säästöjä asukkaille.

Esimerkkejä:

  • Kaikkien Lappeenrannan asuntojen lämpötilan alentaminen yhdellä asteella vähentää energiankulutusta 22,6 GWh:lla ja säästää noin 240 000 litraa raakaöljyä ja 450 000 öljyekvivalenttilitran verran maakaasua. Kasvihuonekaasupäästöt vähenevät 2,3 kt CO2e:llä.
  • Jos kaikki lappeenrantalaiset käyttävät suihkussa oloon päivässä yhden minuutin vähemmän, energiankulutus vähenee samaisella 22,6 GWh:lla kuin asuntojen lämpötilan alentaminen asteella ja vaikutukset ovat samat.
  • Vuonna 2019 Lappeenrannan kaupungin tukemien halpalentojen kerosiinin kulutus oli 5,1 miljoonaa litraa, mikä tarkoitti koko elinkaaren osalta 5,6 miljoonaa litraa raakaöljyä. Lentokerosiinin valmistus kulutti lisäksi maakaasua 450 000 öljyekvivalenttilitran verran. Energiaa lentoihin kului 66,6 GWh ja kasvihuonekaasupäästöjä syntyi 16,9 kt CO2e – lentojen säteilypakote huomioiden 28,5 ktCO2e. Nykyisillä raaka-ainehinnoilla vuoden 2019 Lappeenrannan halpalentojen käyttämä raakaöljy maksaa 3,9 miljoonaa euroa ja maakaasu 0,4 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 yli 90 % raakaöljystä tuli Venäjältä ja maakaasusta yli 80 %.
  • Lappeenrantalaiset käyttivät vuonna 2019 asumiseen ja liikkumiseen 63 miljoonaa litraa raakaöljyä ja 684 GWh maakaasua (elinkaari). Nykyisillä raaka-ainehinnoilla se vastaa noin 150 miljoonaa euroa.
  • Asukkaita kannattaa valistaa esimerkiksi seuraavissa asioissa (jotka myös tuovat asukkaille säästöjä):
    • Turhan autolla ajelun välttäminen.
    • Vähäpäästöisempien ja/tai vaihtoehtoisilla käyttövoimilla kulkevien ajoneuvojen hankinta.
    • Turhan lentelyn välttäminen (yksittäiselle ihmiselle helpoin ja tehokkain toimi).
    • Taloudellinen ajotapa.
    • Edellä mainitut asunnon lämpötilan laskeminen ja suihkuajan lyhentäminen.
    • Siirtyminen enenevässä määrin kasvisperäiseen ravintoon ja luomuun. Molemmat vähentävät fossiilisen energian tarvetta ja kasvihuonekaasupäästöjä.
    • Ruokahävikin vähentäminen.
    • Lukuisat muut toimet.
    • Aurinkosähköasennuksista asukkaiden ohjeistaminen.
    • Tuulivoiman rakentamisen edistäminen.

Lappeenrannassa 6.6.2022

Lue kokonaan »

Lappeenrannan kaupunginvaltuuston tilinpäätöskokous 6.6.2022: ryhmäpuhe

Lisätty 05.07.2022

Viime vuoden lähes 300-sivuinen tilinpäätös tuntuu jo kaukaiselta historialta. Näin sanoin kaksi vuotta sittenkin tässä puheessa, silloin pandemian takia. Nyt sanon sen Venäjän takia. Paljon on muuttunut toimintaympäristössämme. Strategiammekin menee todennäköisesti ainakin joiltakin osin uusiksi.

Rajan tuomasta mahdollisuudesta on tullut rasite, jopa uhka. Muistan vuonna 1999, kun LUTilla sain kommentoitavaksi LUTin esitteen raakaversion. Ennen minua se oli käynyt vanhan liiton professori Seppo Palosaarella. Seppo oli viivannut LUTin vahvuuksista yli kohdan ”Venäjä on kivenheiton päässä” ja korvannut sen ”Venäjä on tykinkantaman päässä”. Tarkkaan ottaen etäisyys LUTilta rajalle on muuten 25 kilometriä. Juttelin kommentista kahvilla Sepon kanssa. Hän kertoi eteläkorealaisesta kollegastaan, joka oli tulossa vierailemaan yliopistolla. Kollega oli nähnyt televisiosta, minkälaista Venäjän raja-alueilla on. Eli oli katsonut kuvia Tsetsenian pommitetusta Groznyistä. Niinpä Etelä-Korean kollega oli vaatinut Helsinki-Vantaalle autoa ja aseistettua turvamiestä saattamaan hänet Lappeenrantaan.

Ehkä vähän samanlainen ajattelu on viime aikoina aiheuttanut kymmenien kansainvälisten medioiden mielenkiinnon Lappeenrantaa kohtaan.

Kaksi vuotta sitten pandemian alussa tilanne oli taloudenkin kannalta sumuinen. Yhtäkkiä kaikki oli kuitenkin halpaa – energiakin. Raakaöljyn hinta oli alle kymmenesosa nykyisestä ja bensiini ja diesel maksoivat Suomessakin noin puolet vähemmän kuin nyt. Kysynnän ja tarjonnan laki tuottaa joskus yllätyksiä. Hinnat lähtivät nopeaan nousuun ja viimeistään Venäjän hyökkäys Ukrainaan kiihdytti hintojennousun aivan uudelle tasolle. Kaksi vuotta sitten maakaasun hinta oli 5 EUR/MWh, jo viime syksynä hinta kävi 180 eurossa ja heti Venäjän hyökkäyksen jälkeen 230 eurossa. Hinnannousu pohjilta on ollut pahimmillaan 4500 prosenttia.

Hintojen nousu on tuonut odottamattomia haasteita ja varjoja varsinkin rakennusinvestointiemme ylle. Jo viime syksynä esimerkiksi liikuntahallin rakennuskustannukset olivat nousseet vuodessa yllättäen yli sata prosenttia. Hanketta päätettiin silti viedä eteenpäin, vaikka kustannusten ja niiden nousun maksajasta ei ollut tietoa. Huomattavasti isommat summat ja potentiaaliset kustannusnousut ovat kyseessä uuden jäähallin rakentamisen kohdalla.

Sammonlahden koulukompleksin rakentamisen aloittamista on jo päätetty lykätä. Uusissa Sammontalon suunnitelmissa tiloja supistetaan ja kustannuksia karsitaan. Henkilökunnan, asukkaiden ja oppilaiden näkemyksiä ja toiveita ei ole ilmeisesti Sammontalon kohdalla varaa kuunnella.

Ammattiopistolla on ongelmia rakennushankkeiden eteenpäin viemisen kanssa. Käytännössä ammattiopiston on valittava rakentamisen ja opetuksesta karsimisen välillä, jos kunnilta ei tule tukea investointeihin.

Kuten eräässä jäähalli-investoinnin lausunnossa pari vuotta sitten sanottiin: jäähallit ovat koulujen edellä yhdessä asiassa – aakkosissa. Investointeja joudutaan todennäköisesti arvioimaan uudelleen ja priorisoimaan – lopulta kyse on päättäjien arvovalinnoista. Hyvinvointimme ja elinvoimamme joka osa-alueella on laadukkaan koulutuksen varassa – varhaiskasvatuksesta yliopistoon.

Todennäköisesti emme tule palaamaan menneeseen nollainflaation aikaiseen kilpailutukseen investointien toteutuksessa, jossa esimerkiksi rakennusyritys rakentaa vaikkapa jäähallin kiinteään sovittuun hintaan. Kustannusten ylitykset tulevat vastaisuudessa sopimusklausuulien johdosta tilaajan maksettaviksi, mikä lisää riskejä ja epävarmuuksia kaupungin kannalta.

Lentokentän, lentoasemasäätiön ja lentoasemayhtiön osalta on lisättävä avoimuutta. Yhteisten verovarojen käyttö ei saa olla yhden tai kahden ihmisen pelikenttä ja piilotettu säätiöihin ja oy:ihin. Totuus on, että verovarojamme siirretään voitelurahoina halpalentoyhtiön veroparatiisitytäryhtiölle. Kaupungin tulee pystyä moraalisesti parempaan.

Muutama vuosi sitten vihreä valtuustoryhmä yritti siirrättää kaupungin budjetin puolen miljoonan euron lentotukirahoja kroonisessa vajeessa olevalle joukkoliikenteelle. Jäimme yksin. Näin on käynyt joka vuosi sen jälkeenkin, yksikään muu valtuutettu ei ole kannattanut budjetin lentoliikennettä koskevia muutosehdotuksiamme. Tuki on sittemmin noussut 1,3 miljoonaan euroon vuodessa. Se ei tule tänä vuonna riittämään edes yhteen halpalentoyhtiön reittiin. Tulemme ehkä näkemään luovia enronmaisia järjestelyjä, joissa kaupungin rahaa kanavoidaan lisää halpalentoyhtiöille.

Varoitan lentokentän suhteen pokeripelaajan syndroomasta. Ajatellaan, että kun on yli kymmenen vuotta syydetty epäonnisesti rahaa lentotoimintaan, ei sitä voi lopettaa. Odotetaan epätodennäköistä käännettä.

Halpalentojen tukemisen järjen pohja on vähintäänkin hatara, kun matkustajavirrat ovat lähinnä Etelä-Karjalasta Etelä-Eurooppaan.

Lentokenttään, lentoasemasäätiöön ja -yhtiöön on pumpattu Lappeenrannan ja valtion rahaa, kun säädepääomat ja osakeyhtiön omat pääomat on vuodesta toiseen syöty. Raha on kulunut lentokentän ylläpitoon ja halpalentoyhtiöiden kynnysrahoihin. Kolme vuotta sitten varoitin Lappeenrannan Uutisten haastattelussa valtionavun riskeistä. Nyt ne ovat toteutuneet.

Kenttä tulee kuitenkin säilyttää, mutta sen olemassaolo ei vaadi rahan syytämistä halpalentoyhtiöiden voiteluun. Kuten sanoin kaksi vuotta sitten tässä vastaavassa puheessa, kenttä on monien harvinaisten hyönteis- ja kasvilajien paratiisi. Lentokenttänä se on ollut sata vuotta, mutta sitä ennen ainakin sata vuotta kenttä oli sotilaskenttänä. Pitkä paahdeniittyhistoria yhdistettynä kaakkoiseen sijaintiin Salpausselän nurkassa lähellä Karjalankannasta on merkinnyt monimuotoisuuskeitaan muodostumista. Tätä jatkumoa ei ole varaa tuhota. Pidetään kenttä harrastuslentotoiminnassa ja vaikkapa Lutin sähkölentojen kehityskeskuksena. 

Aiempia päättäjiä tulee kiittää ja kumartaa yhdessä asiassa, jonka kanssa monissa kaupungeissa, kunnissa ja niiden energiayhtiöissä nyt pähkäillään kivuliaasti. Lappeenranta ja Lappeenrannan Energia eivät lähteneet mukaan Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen, joka on nyt paljastunut kiusalliseksi ja mutkikkaaksi suurten setelien repimiseksi – moni kaupunki on tekemässä kymmenien miljoonien eurojen tappiot hankkeessa.

Mullistavien aikojen soisi johtavan myös ajatustapojen muutokseen. Elinvoimaa ovat muutkin kuin yritykset ja teollisuus. Elinvoimaa ovat kulttuuri-, liikunta- ja harrastusmahdollisuudet. Mutta myös esimerkiksi luonto, metsät, järvet, kaikille vapaat rakentamattomat rannat. Ja mitä suurimmassa määrin laadukkaat toimivat peruspalvelut — koulut, varhaiskasvatus, sote. Varsinkin ne.

Suurin ylläpidettävissä oleva hakkuukertymä kertoo sen, kuinka paljon maakunnan metsistä voidaan hakata puita tulevien hakkuumäärien vaarantumatta. Ekologisesti kestävät hakkuumäärät ovat tätä pienempiä. Etelä-Karjalan metsät ovat Suomen maakunnista intensiivisimmin hakattuja ja viime vuosina hakkuumäärät ovat ylittäneet suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuumäärän 2,3 miljoonaa kuutiometriä keskimäärin 15 prosentilla. Maakuntamme metsäteollisuus käyttää puuta noin 14,5 miljoonaa kuutiometriä vuodessa eli yli kuusi kertaa enemmän kuin Etelä-Karjalan metsistä on saatavissa.

Kärjistetysti voidaankin sanoa, että alueemme metsäkombinaatit ovat suurelta osin toimineet Venäjän puulla. Metsäluontomme ei saa joutua Venäjän puuntuonnin katkeamisen maksumieheksi lisääntyneiden hakkuiden muodossa. Päinvastoin, maakuntamme hakkuita olisi kiireesti kohtuullistettava hiilinielujen ja luontomme monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Saimaan kanavasta kertovat uutiset ovat olleet karuja. Sen mahdollisuudet eksoottisena matkailukohteena kannattaisi hyödyntää nykyistä paremmin. Lähes pohjoiskoreamaiseksi muuttunut valtionraja on myös eksoottinen mahdollisuus, ja myös historiallinen Salpa-linja. Niiden mahdollisuuksiin matkailun vetonauloina kannattaa tarttua.

 

Vihreä valtuustoryhmä kannattaa osaltaan tilinpäätöksen 2021 hyväksymistä ja puoltaa vastuuvapauden myöntämistä vastuuhenkilöille.

Kiitän viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä hyvin hoidetusta kaupungista ja toivotan kaikille hyvää kesää.

 

(Kimmo Klemola, vihreiden valtuustoryhmän varapuheenjohtaja)

Lue kokonaan »

Kun verotuki on verituki (mielipide: Etelä-Saimaa 11.4.2022)

Lisätty 05.07.2022

Kansainvälinen energiajärjestö IEA vaati maaliskuussa hallituksilta välittömiä toimia öljynkulutuksen leikkaamiseksi. ”Kulutuksen vähentäminen estäisi öljyn saatavuuskriisin syntymistä ja pienentäisi Venäjän saamia tuloja öljyn myynnistä.” Lähes 90 % Suomen öljytuotteista on ollut venäläistä alkuperää. Vaikka EU ja Suomi lopettaisivat öljyntuonnin Venäjältä, voi se edelleen myydä öljynsä esimerkiksi Kiinalle ja korkea kulutus pitää öljystä saadun hinnan ylhäällä.

Talouselämä-lehden pääkirjoitus oli suorasanainen: ”Jokainen öljyeuro Venäjälle on veren tahrima ja Vladimir Putinin sotakoneiston rahoittamista”.

Hallitus valmistelee erilaisia polttonesteiden verohelpotuksia ja toimia, jotka käytännössä lisäävät fossiilisen raakaöljyn kulutusta. Jo päätetty biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen lieventäminen nostaisi raakaöljyn kulutusta Suomessa vuositasolla noin 400 miljoonalla litralla. Koska bio-osuuden laskeminen bensiinissä nostaisi bensalitran hintaa, käytännössä velvoitteen alentaminen hoituu lisäämällä fossiilisen dieselin osuutta dieselissä ja hinta tippuu noin kahdeksalla sentillä litralta.

Lappeenrannan kaupunki on tukenut halpalomalentoja vuosittain puolellatoista miljoonalla eurolla välittämättä lentojen ilmastopäästöistä. Verovapaata fossiilista kerosiinia on palanut kymmeniä miljoonia litroja. Kun vielä ulkomaanlennot ovat arvonlisäverottomia, on kansa päässyt lomailemaan Eurooppaan negatiivisesti verotetuilla eli veronmaksajien subventoimilla lennoilla.

Nyt ei ole lomalentojen aika.

Kimmo Klemola, tekniikan tohtori (öljynjalostus), Lappeenranta

Lue kokonaan »

Nyt ei ole pitkien kuumien suihkujen aika (mielipide: Helsingin Sanomat 15.3.2022)

Lisätty 05.07.2022

AKTIVISTIMUMMOT olivat oikeassa energiansäästön tärkeydestä (HS 10.3.). Annan pari omavaraisuutta parantavaa lisävinkkiä, jotka ovat samalla myös arjen ilmastotekoja.

Lämmin vesi vastaa yli viidesosaa kotien lämmönkulutuksesta. Suurin osa lämpimän veden kulutuksesta tulee suihkussa käymisestä. Nyt ei ole pitkien kuumien suihkujen aika.

Vain kuudesosa viljasadostamme kuluu suoraan ihmisten ruoan tuottamiseen. Kaksi kolmasosaa viljasta syötetään eläinten rehuksi, mikä on ihmisten ruokkimisen kannalta tehotonta. Siirtyminen kasvispainotteiseen ravintoon auttaa parantamaan omavaraisuuttamme.

Jos uutta autoa ostaessa valitsee biokaasuauton tai täyssähköauton, vähentää samalla öljynkulutusta tankkiautollisen verran. Sähköautojen latausmahdollisuuksien edistäminen taloyhtiöissä on nyt erityisen isänmaallista.

Kimmo Klemola

tekniikan tohtori, Lappeenranta

Lue kokonaan »

Aloite Lappeenrannan kaupungin tekonurmien kumirouheen käytöstä luopumiseksi (Lappeenrannan kaupunginvaltuuston kokous 7.3.2022)

Lisätty 10.03.2022

Käytetyille autonrenkaille on yritetty keksiä uusiokäyttöä vuosikymmenet. Yhdeksi kierrätyskohteeksi keksittiin jalkapallon tekonurmikentät, joissa autonrenkaista tehty kumirouhe toimii ominaisuuksia parantavana täyteaineena. Jalkapallokenttien lisäksi kumirouhetta käytetään esimerkiksi ratsastusmaneeseissa ja agilityhalleissa.
Pelkästään Euroopassa on noin 50 000 tekonurmikenttää, Suomessa noin 400. Yhteen täysimittaiseen jalkapallokenttään tarvitaan noin 60 tonnia kumirouhetta. Suomessa tekonurmen elinkaaren aikana kumirouhetta kuluu noin 180 tonnia.
Kumirouhetta karkaa ympäristöön kentän harjauksen, lumenaurauksen ja hulevesien mukana. Jalkapallon ja agilityn harrastajille sukkien ja muiden varusteiden mukana autoihin ja kotien lattioille päätynyt kumirouhe on tuttu näky.
Yksi täysimittainen jalkapallon tekonurmikenttä tarvitsee kymmenen vuoden aikana noin 20 000 autonrenkaasta valmistetut kumirouheet. Se rengasmäärä päätyy suurelta osin lopulta kumirouheena ympäristöön paikkoihin, joihin se ei hyvin hitaasti hajoavana kuulu.
Lappeenrannassa kaupungilla on jalkapallon tekonurmikentät Amiksella ja Sammonlahdessa. Lisäksi ainakin Pepo Areenassa ja agilityhallissa käytetään kumirouhetta.
Helsingissä, Tampereella ja Torniossa ongelmallisesta kumirouheesta ollaan jo luopumassa.
Esitämme, että Lappeenrannan kaupunki luopuu kumirouheen käytöstä tekonurmikentillään. Korvaavat biopohjaiset ja biohajoavat materiaalit ovat toki kalliimpia, mutta samalla ympäristöystävällisempiä ja vastuullisempia.

Lue kokonaan »

Miksi työssäkäyntiä autolla verotetaan, mutta lomalentoja tuetaan verottomuudella? (mielipide: Etelä-Saimaa 22.2.2022)

Lisätty 10.03.2022

Raaka-aineiden hinnat ovat nousseet voimakkaasti pandemian alun romahduksen jälkeen. Viimeisen vuoden aikana raakaöljyn hinta on noussut noin 50 %, huhtikuusta 2020 jopa yli kymmenkertaistunut. Kivihiilen hinta on vuodessa kolminkertaistunut, maakaasun hinta nelinkertaistunut ja esimerkiksi kahvin maailmanmarkkinahinta on tuplaantunut. Lopulta markkinataloudessa kyse on kysynnästä ja tarjonnasta.

Polttoaineiden hinnat ovat myös nousseet, mutta kotitalouksien menoista polttoainekulut ovat edelleen alle neljä prosenttia. Autoilun kuluista polttoaineen osuus on noin neljäsosa. Hajonta kotitalouksien välillä on tietenkin suurta.

Kuljetusyritysten tukemiseksi on ehdotettu dieselin käyttövoimaveron poistoa ja ns. ammattidieseliä eli polttoaineveron palautusta yrittäjille. Näistä jälkimmäinen on hallinnollisesti raskas järjestelmä.

Tuntuu unohtuneen, että Suomessa kuljetusyrityksiä tuetaan dieselpolttoaineen merkittävästi pienemmällä polttoaineverolla. Tämän verotuen takia dieselautot maksavat vuotuista käyttövoimaveroa, joka on hyvin pieni tai olematon raskaalle kalustolle ja suurehko dieselhenkilöautoille. Yhteenlaskettuna dieselautojen vuotuinen verotuki on noin 400 miljoonaa euroa.

Dieselautojen käyttövoimaveron poisto merkitsisi samalla dieselpolttoaineen verotuen poistoa. Dieselhenkilöautoilijat hyötyisivät siitä noin 50 miljoonaa euroa vuodessa, mutta ammattiliikenteelle se merkitsisi yli 400 miljoonan euron kustannusnousua. Helpoin tapa tukea kuljetusliikennettä olisi alentaa dieselpolttoaineen polttoaineveroa ja nostaa vastaavalla summalla dieselhenkilöautojen käyttövoimaveroa.

Suurin osa Suomen dieselistä ja bensiinistä valmistetaan fossiilisesta raakaöljystä, josta noin 90 % on peräisin Venäjältä. Mikä tahansa epäsuorakin tuki fossiilisille dieselille ja bensiinille on tukea venäläisille öljyfirmoille, vähintäänkin omituista ilmastotavoitteiden kannalta ja vähentää biokaasu- ja sähköautojen, vähemmän kuluttavien autojen, joukkoliikenteen ja pyöräilyn houkuttavuutta.

Autoilun veroja enemmän minua ihmetyttää lentämisen verottomuus. Lentokerosiinin vero on nolla ja kansainväliset lennot on vapautettu arvonlisäverosta. Miksi työssäkäyntiä verotetaan, mutta lomalentoja tuetaan verottomuudella? Olisiko lentoveron aika?

Kimmo Klemola, Lappeenranta

Lue kokonaan »

Hiilineutraalisuuden villilänsi (Etelä-Saimaa mielipide 6.1.2022)

Lisätty 17.01.2022

Monet yritykset ja kaupungit tavoittelevat hiilineutraalisuutta tai ovat jo julistautuneet hiilineutraaleiksi. Yksittäinen ihminen on voinut ostaa edestakaisen lennon hiilineutraaliksi eurolla. Golfkenttä on julistautunut hiilineutraaliksi maksettuaan 400 euroa kompensaatiorahaa jollekin yritykselle, joka tyypillisesti istuttaa puita jossain maailmankolkassa. Kyse on lähinnä vahingollisesta viherpesusta.

Hiilineutraalisuuden tavoittelemisessa toimenpiteiden tulisi olla tässä järjestyksessä: olemassa olevien päästöjen arviointi, päästövähennysten tekeminen ja vihoviimeisenä keinona jäljelle jääneiden päästöjen rehellinen ja riittävä kompensointi. Näissä kaikissa on ongelmia.

Varsinkin päästöjen kompensaatiomarkkinat ovat villit. Sertifikaatteja saa hyvin arveluttavillekin kompensaatiokeinoille. Päästökompensaatioiden tulisi olla lisäyksellisiä ja pysyviä — kummastakaan ei ole yleensä takeita. Satojamiljoonia vuosia maanpovessa olleiden fossiilisten polttoaineiden polttamista ilmakehään ei voi yksi yhteen kompensoida esimerkiksi istuttamalla puita, jotka ehkä muutenkin olisi istutettu ja jotka lopulta kaiken lisäksi hakataan.

Uutenavuotena törmäsin kahteen ilotulitusyhtiöön, jotka julistivat mainoksissaan olevansa hiilineutraaleja. Niiden päästöt oli kompensoitu maksamalla yksityismetsänomistajille talousmetsien lannoittamisesta. Vahingollisempaa kompensaatiotapaa on vaikea kuvitella. Tuotoksena on huonolaatuisempaa tukkipuuta ja kuitupuuta, joiden hiili on kohta takaisin ilmakehässä. Suuri osa lannoitteiden ravinteista päätyy lopulta vesistöjämme rehevöittämään.

Nykyisin tarjolla olevissa kompensaatioista on niin suuria ongelmia, että hiilineutraalisuuden voi käytännössä saavuttaa vain jättämällä lennon lentämättä tai yrityksen kohdalla konkurssin kautta. Luotettaviakin kompensaatiopalveluja on. Niitä harvoja maallikon on vaikea tunnistaa.

Kimmo Klemola, kaupunginvaltuutettu, aluevaaliehdokas (vihr), Lappeenranta

Lue kokonaan »

Ilmastokriisiä kiihdyttävät halpalennot menivät lapsen oikeuksien edelle (Etelä-Saimaa mielipide 20.12.2021)

Lisätty 17.01.2022

Lappeenrannan kaupunginvaltuusto päätti maanantaina 13.12. kaupungin ensi vuoden talousarviosta. Alustavassa arviossa luki, että varhaiskasvatuksen osalta talousarviossa pysyminen vuoden 2022 aikana tulee olemaan suuri haaste. Vihreiden valtuutettu Christina Nenonen esitti kokouksessa, että halpalentojen tukemiseen varatut 1,3 miljoonaa euroa olisi suunnattu muun muassa Lappeenrannan varhaiskasvatukseen sekä nuorisotoimelle.

Esitys kaatui äänin 46–5. Ainoastaan vihreät kannattivat esitystä. On perin mielenkiintoista, että kaupunki, joka on sitoutunut UNICEFin Lapsiystävällinen kunta- ohjelmatyöhön sekä markkinoi itseään ilmastopääkaupunkina, tekee lähes yksimielisesti tällaisen päätöksen.

Varhaiskasvatukseen sijoittaminen on sekä inhimillistä että taloudellisesti kannattavaa. Esimerkiksi talousnobelisti James Heckmannin mukaan yksi varhaiskasvatukseen sijoitettu euro tulee kuusinkertaisena yhteiskunnalle takaisin. Laadukas varhaiskasvatus lisää hyvinvointia, tasoittaa lasten lähtökohtia ja ehkäisee syrjäytymistä. Mitä tärkeämpää meillä on kuin lapsemme?

Halpalentojen kustantaminen lappeenrantalaisten verovaroin ei ole kestävää, ei taloudellisesti, ekologisesti eikä myöskään sosiaalisesti. Verovarojen suuntaaminen Ryanairin tytäryhtiölle Jerseyn veroparatiisiin ei ole myöskään moraalisesti kestävää. 1,3 miljoonalla eurolla olisi saatu merkittäviä parannuksia lasten ja nuorten palveluihin Lappeenrannassa.

Kaiken lisäksi halpalentoihin sijoitetut miljoonat lähinnä vievät alueelta rahaa etelän maihin. Tänne ei rahaa tutkimusten mukaan ole juurikaan tullut.

Christina Nenonen

kaupunginvaltuutettu

lasten ja nuorten lautakunnan jäsen

aluevaaliehdokas (vihr.)

Lappeenranta

Kimmo Klemola

kaupunginvaltuutettu

aluevaaliehdokas (vihr.)

Lue kokonaan »

Biopolttoaineilla voidaan korvata kestävästi vain pieni osuus maailman bensiinin- ja dieselinkulutuksesta (Etelä-Saimaa mielipide 4.11.2021)

Lisätty 17.01.2022

Lasse Kähärä (ES 1.11.2021) piti luonnonkaasua ja biodieseliä parhaina vaihtoehtoina autojen käyttövoimaksi. Luonnonkaasu on Suomessa venäläistä fossiilista maakaasua. Biokaasu sen sijaan on biopolttoaineista kestävintä, koska se tehdään lähes täysin jätteistä.

Biodieseliä voidaan tehdä jätteistä, mutta tällä hetkellä suurin osa maailman biodieselistä tehdään kasviöljyistä, jotka ovat joko ruokaa tai kilpailevat ruoantuotannon kanssa viemällä viljelysalaa. Paljon biodieseliä tehdään myös raaka-aineista, jotka tulisi luokitella jätteiden sijaan sivutuotteiksi, koska niillä on vakiintunutta pitkäaikaista teollisuuskäyttöä ja maailmanmarkkinahinta. Tällaisia jakeita ovat mm. eläinrasvat, palmuöljytisle ja mäntyöljy.

Biopolttoaineilla ei voida korvata kestävästi kuin pikkuriikkinen osuus maailman bensiinin- ja dieselinkulutuksesta, kestämättömästikin vain pieni osa.

Käytännössä ainoa mahdollisuus vähentää merkittävästi maailman öljynkulutusta ja päästöjä liikenteessä on kulutuksen radikaali vähentäminen ja/tai puhtaan sähkön käyttö liikenteessä. Sähkön käytölle on kolme vaihtoehtoa: sähköautot, vetyautot ja ns. P2X-polttoaineiden (diesel, bensiini) valmistaminen sähköllä ja vedellä tehdystä vedystä ja talteenotetusta hiilidioksidista. Näistä kaksi jälkimmäistä vaihtoehtoa ovat hyötysuhteeltaan huonoja ja talteenotettu hiilidioksidikin päätyy lopulta takaisin ilmakehään.

Liikenteen suuren mittakaavan ratkaisuksi ja öljyn korvaajaksi näyttävät jäävän sähköautot. Akustojen valmistus aiheuttaa päästöjä, mutta yksi sähköauto säästää polttamasta säiliöautollisen raakaöljyä. Sähköautoista kertyneen kokemuksen mukaan akustot kestävät todennäköisesti yli sähköauton eliniän ja niille on uusiokäyttöä romutettavista autoista poistamisen jälkeenkin. Lopulta metallit voidaan kierrättää uusiin akustoihin. Metallien laatu ei kierrätyksessä heikkene. Akustojen hiilijalanjälki tulee tippumaan, kun akkukennostojen valmistusta siirtyy puhtaan sähkön maihin.

Parjattuja akkumetalleja kobolttia, nikkeliä ja litiumia tarvitaan myös bensiinin ja dieselin valmistuksessa.

Kähärä kysyi lopuksi, miksi Suomessa on vielä dieselin käyttövoimavero. Syy on raskaan liikenteen tukeminen. Jos käyttövoimavero poistetaan, poistuu myös dieselpolttoaineen alempi vero eli dieselin litrahinta nousisi noin 30 senttiä litralta. Dieselautoilijoille se tarkoittaisi vuotuista 400 miljoonan euron kustannusnousua.

Kimmo Klemola, tekniikan tohtori (öljynjalostus), kaupunginvaltuutettu (vihr), Lappeenranta

Lue kokonaan »

Halpalennot ja veroparatiisi (Etelä-Saimaa mielipide 18.10.2021)

Lisätty 19.10.2021

Etelä-Saimaa (Anne Kotiharju, verkkolehti 16.10.) uutisoi vihreiden tekemästä Lappeenrannan lentokentän ja lentojen ympäristö- ja ilmastovaikutuksia, turvallisuutta ja mm. veroparatiiseja koskevasta valtuustoaloitteesta, jota käsiteltiin kaupunginvaltuuston kokouksessa 6.9.2021.

Ihmettelin kaupunginvaltuuston kokouksessa, miksi kaupungin vastineessa ei oltu millään tavalla käsitelty Lappeenrannan veronmaksajien tukemien lentojen veroparatiisikytköksiä. Strategiajohtaja Lankinen vastasi, että Ryanair ei ole syyllistynyt verosuunnittelussaan mihinkään laittomaan ja esteitä kaupungin varojen siirtämiselle Ryanairille tai sen tytäryhtiöille ei ole. Kaupungin luulisi pystyvän verorahojen käytössään parempaan kuin eettinen minimi.
Mikäli kaupunginhallitusta tai -valtuustoa eivät veroparatiisikytkökset kiinnosta, kannattaisi asiaa käsitellä lentoasemasäätiön hallituksessa. Säätiön vihreän jäsenen lisäksi ainakin demarijäseniä asian luulisi kiinnostavan.

Lappeenrannan ympäristötoimen vastine halpalentojen ilmastovaikutuksiin jäi myös ihmetyttämään. Vaikutti siltä, että ympäristötoimi puolusti halpalentoja ilmaston sijaan.

Lentokenttä kannattaa säilyttää harrastelentokenttänä ja esimerkiksi sähkölentokoneiden kehityskenttänä sen ainutlaatuisen monimuotoisen luontoympäristön takia, ei veronmaksajien kustantamien pilkkahintaisten halpalentojen takia.

Kimmo Klemola, kaupunginvaltuutettu (vihr), Lappeenranta

Lue kokonaan »

Lukijalta: Autoilun murros vaikuttaa ihmisten arkeen (mielipide Etelä-Saimaa 9.6.2021)

Lisätty 10.06.2021

Päättäjät voivat vaikuttaa kunnissa pyöräilyyn, kävelyyn ja bussiliikenteeseen, jossain määrin myös yksityisautoiluun ja junaliikenteeseen. Realismia on, että Etelä-Karjalassa monelle henkilöauto on välttämätön kulkumuoto. Merkittävimmät henkilöautoihin liittyvät päätökset tehdään kuitenkin valtakunnan ja EU-tasolla.

Etelä-Karjalassa on käytössä yli 70 000 henkilöautoa. Vain pari prosenttia kilometreistä kuljetaan muulla käyttövoimalla kuin bensiinillä tai dieselillä. Tilanne tulee kuitenkin muuttumaan nopeasti, koska kiristyvien päästötavoitteiden takia autonvalmistajat eivät enää juurikaan panosta polttomoottoriautoihin.

Sähkö- ja kaasuautojen hankkimisen kannustimiksi on esitetty polttoaineveron ja vuotuisen ajoneuvoveron nostoa. Ne kuitenkin kohdistuisivat pitkälti vanhoilla autoilla ajaviin. Sosiaalisesti hyväksyttävämpää olisi kiristää uuden auton ostamisen yhteydessä perittävän autoveron päästöprogressiota ja ohjata näin ihmiset ostamaan muulla kuin bensiinillä tai dieselillä kulkevia autoja. Tällä tavalla autokanta uudistuisi 20 vuodessa erittäin vähäpäästöiseksi.

Kaupungeissa sähköautojen latausmahdollisuudet tulevat kehittymään. Maaseudulla ja omakotitaloissa latausmahdollisuudet ovat jo nyt erinomaiset. Mikäli tyytyy pienempään akustoon, ovat myös sähköauton hinta ja hiilijalanjälki pienempiä. Uusissa autoissa sähkö- ja biokaasuautoilun elinkaaren kulut ovat jo nyt bensiini- ja dieselautoja pienemmät.

Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy on avannut tankkausasemia, joissa voi tankata asukkaiden omista jätöksistä tehtyä biokaasua hintaan, joka vastaa 78 sentin litrahintaa bensiinillä. Venäläisestä raakaöljystä valmistetun bensiinin ja dieselin tankkaaminen ei enää tunnu kovinkaan järkevältä tai isänmaalliselta.

Biokaasun sekoitevelvoite tulisi nostaa EU:ssa 100 prosenttiin eli maakaasun tankkaaminen tulisi lopettaa. Se tekisi biokaasuautoista sähköautojen tapaan nollapäästöisiä ja kannustaisi autotehtaita valmistamaan myös kaasuautoja. Suomessa se alentaisi merkittävästi kaasuautojen verotusta.

Kimmo Klemola

kuntavaaliehdokas (vihr.)

Lappeenranta

Lue kokonaan »

Lappeenrannan kaupunginvaltuusto, tilinpäätöspuhe 31.5.2021

Lisätty 31.05.2021

Hyvät kanssavaltuutetut, viranhaltijat ja kaupunkilaiset,

Tilinpäätöspuheen lisäksi olkoon tämä myös jonkinlainen ensimmäisen kauden valtuutetun tilinteko. Huomenna tulee kuluneeksi neljä vuotta valtuustokautemme alkamisesta. Tällä kertaa se jatkuu kaksi kuukautta aiottua pidempään. Viimeksi lisäaikaa tuli viisi kuukautta.

Todennäköisen maakunta- ja soteuudistuksen takia voi melkein luvata alle 10 % kunnallisveroa. Uudistuksen takia kunnallisvero tulee tippumaan noin 13,4 prosentilla. Kaupungin tehtäviin jää veto- ja pitovoimatekijöitä: varhaiskasvatus, koulut, kulttuuri- ja liikuntatoimi, tekninen toimi ja kaavoitus.

Seuraava tilinpäätöskertomuksen osa tiivistää sen mitä kukaan ei varmaan vuosi sitten voinut uskoa todeksi:

”Lappeenrannan vuoden 2020 tilinpäätös on yli viisi miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tulos on hyvä, etenkin kun tilikaudelle osui Eksoten palkkaharmonisointia koskeva ratkaisu takautuvine palkantarkistuksineen”.

Juhlikaamme tätä ainakin hetken aikaa. Ensi vuodelle ennustetaan 3 % talouskasvua Suomeen, mikä on vähemmän kuin Euroopassa keskimäärin johtuen Suomen muita loivemmasta pudotuksesta viime vuonna. Korona on edelleen epävarmuus. Taisi olla Eksoten ylilääkäri, joka sanoi ettei hevin huokaise helpotuksesta. Korona kun on osoittautunut sellaiseksi, että juuri kun kaikki näyttää hyvältä se tulee nurkan takaa ja puukottaa selkään. Toivottavasti näin ei kuitenkaan käy ja pääsemme riiviöstä eroon.

Tilinpäätösraportti kertoo, että ”Kunnallisveron toteutunut kasvu oli keväiseen näkymään verrattuna hyvä. Työllisyyden heikentyminen ei vaikuttanut verokertymään vielä olennaisesti. Tämä saattaa johtua siitä, että verokortteihin ei ole haettu kattavasti muutoksia ja ennakkoveroa on kertynyt liikaa.” Tämä näkyisi vuoden 2021 veronpalautuksina eli verotuotto vastaavasti pienenisi tänä vuonna.

Viime vuoden oletettua suuremmalle kunnallisverokertymälle syy saattoi olla myös seuraavanlainen.

Vuosi sitten keväällä korona aiheutti lomautuksia ja työttömyyttä. Tämän ajateltiin johtavan kunnallisverotuottojen voimakkaaseen laskuun. VM:n karvalakkilaskelma nojasi siihen, että jos työttömien määrä kasvaa x henkilöllä, kuntien verotulomenetys on x kertaa keskimääräisen työssä käyvän kuntalaisen maksama kunnallisverotuotto. Loppukesästä kunnissa jo ihmeteltiin sitä, että kassassa on tosi paljon rahaa vaikka työttömyys kasvaa.

Työttömyys on kohdistunut pääosin matalapalkka-aloihin ja usein osa-aikatyövoimaan. Samaan aikaa koronasta huolimatta hyväpalkkaisia on palkattu lisää. Matalapalkka-alojen efektiivinen kunnallisveroaste on perusvähennyksestä johtuen hyvin pieni (usein luokkaa 2 %), kun se kovapalkkaisimmilla toimialoilla on noin 15 %. Ja kun kovatuloisten palkat ovat suuria, yhteen lasketut kunnallisverotulot eivät juuri alentuneet edellisvuodesta, ne jopa lisääntyivät.

Palkkasumma eli kaikkien palkansaajien yhteen lasketut palkat on hyvä indikaattori. Espoossa ja Oulussa maksettiin vuonna 2020 pari prosenttia enemmän palkkoja kuin 2019, Helsingissä ja Tampereella muutos oli olematon ja Turussa ja Vantaalla päädyttiin pari prosenttia miinukselle. Ja koska palkkoja maksettiin nyt edellistä vuotta useammin keskimääräistä hyvätuloisemmille, oli kaupunkien verotulojen vuosimuutos yllättäen monessa kaupungissa plusmerkkinen. Näin näyttää käyneen Lappeenrannassakin.

Lappeenrannassa kertyi kunnallisveroa odotetun hurjan laskun sijasta 7,3 miljoona euroa enemmän kuin edellisvuonna. Otaksun edellisen perusteella, etteivät Lappeenrannan kunnallisverotuotot tule laskemaan tänäkään vuonna, kunhan vain maailmantalous ei jostain syystä sakkaa.

Kun valtionosuudet lisääntyivät peräti 31,5 %, koronasta ja muista odottamattomista menoista huolimatta viimeisellä rivillä oli vahvasti plusmerkkinen lukema. Tätä en osannut vuosi sitten vastaavassa puheessani millään ennakoida.

Green Leaf ja reality lepäävät liikaa yliopiston varassa. Lappeenrannan luonnon monimuotoisuuden kartoittaminen on aloitettu, mutta teot odottavat vielä tekijäänsä varsinkin metsissämme. Myös ilmastotyö on vähintään kaksinaamaista. Asukkaille järjestetään ilmastotyöpajoja ja samaan aikaan toisia asukkaita lennätetään verorahoilla etelään lomailemaan. Kohta sinne pääsee kuulemma kahdeksalla eurolla.

Hanna Holopainen ja Virpi Junttila olivat valtuutettuja jo vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä. He muistelivat, että keskustelu oli tuolloin aivan samanlaista. Lentoliikenteen luvattiin ihan kohta lunastavan lupaukset, hurjat matkustajamäärät ja turistivirrat.

Vuodesta toiseen, niin nytkin, lentotoimintaa halutaan pönkittää verovaroin, koska ”kohta lennot mukamas lähtevät siivilleen ja Keski-Euroopan turistit täyttävät Lappeenrannan kadut”.

Ylen uutinen toukokuulta 2009 kertoo seuraavaa: ”Kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina kaikkiaan 850 000 euron pääomasijoitukset ja avustukset Fly Lappeenranta -yhtiölle. Pääomistajan Kaupunkiyhtiöiden toiveissa ovat suorat lentoyhteydet esimerkiksi Saksaan Düsseldorfiin, Ranskaan Pariisiin ja Italiaan Milanoon.”

”- Meidän pitää ostaa aikaa laman yli siirtymiseen. Meidän pitää vuosina 2009-2010 katsoa, mihin liikenne kehittyy, sanoo Hultin.

- Me kuitenkin uskomme, että lama menee ohi, ja uskomme matkailun kehittämiseen ja tietysti näiden uusien toimintojen tuomaan lisäruiskeeseen koko tähän matkailuliikenteeseen.”

Samanlaisia uutisia on saatu lukea vuodesta toiseen tuon jälkeenkin. Yhä edelleen päättäjät odottavat tulevaa ihmettä.

Kaupungin rahaa menee vuosi vuodelta huimia summia lentokenttäyhtiöön ja halpalentoyhtiöiden voitelurahoihin. Ryanairin tytäryhtiö Airport Marketing Services Ltd:n kotipaikka on Jerseyssä.

Asialla on eettinenkin puoli. Kaksi viikkoa sitten Talouselämän haastattelussa Finnwatchin Sonja Finer sanoi:

”Veroparatiisitaloutta ei ole olemassa ilman verovälttelyä ylläpitäviä palveluntarjoajia.”

Lappeenranta ei varmaan halua olla sellainen.

Lopuksi muutamia huomioita joistain tilinpäätösraportin ympäristöasioista.

Vesistöjen kunnostus

Tulisi panostaa juurisyihin eli varsinkin koko Saimaan valuma-alueen hakkuisiin ja hakkuutapoihin, metsäojituksiin sekä suojavyöhykkeisiin. Ranta- ja saarihakkuista tulisi päästä kokonaan eroon. Puhdas Saimaa ja sen aidot maisemat ovat myös matkailuvaltti.

Jätehuolto ja kiertotalous

Vihdoin esimerkiksi minä ja valtuustokollega Antti Arminen voimme tankata asukkaiden WC-käyntien tuloksista ja biojätteestä tehtyä biokaasua Etelä-Karjalan jätehuollon uusista biokaasun tankkausasemista. Hintakin on kohdallaan. Biokaasun hinta vastaa noin 78 sentin bensalitran hintaa. Haluaako joku vielä oikeasti ajaa kalliilla ulkolaisella bensiinillä.

Luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuus

Tärkein monimuotoisuustyö tehtäisiin metsissämme. Ne ovat monimuotoisuuden kannalta kurjassa jamassa. Kaupungin omistamissa metsissä tilanne on parempi kuin Lappeenrannan tai Etelä-Karjalan muissa metsissä, mutta ei hyvä. Näyttää kuitenkin siltä, että kaupungin metsäpolitiikka on menossa kestävämpään suuntaan.

Lappeenrannan kaupungin jätevesiratkaisu

Hinta tulee olemaan vähintään 70 miljoonaa. Hinta on alarajalla, jos KHO antaa luvan Hyväristönmäen puhdistamolle. Muussa tapauksessa hinta on purkuputkien takia aika paljon enemmän. Niin mukavaa kuin olisikin, ettei puhdistettuja jätevesiä tarvitsisi laskea Saimaaseen, se saattaa kuitenkin olla KHO:n päätöksestä riippuen ainoa vaihtoehto.

Hiilineutraali Lappeenranta 2030

Hiilineutraalisuudessa tulisi tietää edes mitä sillä tarkoitetaan – eri maissa ja yhteyksissä se ymmärretään eri tavalla ja koko käsite on usein abstrakti. Tavoite on silti hyvä. Sen tulisi tarkoittaa ensisijaisesti aitoja päästövähennyksiä, eikä osaa päästöistä saa lakaista kirjanpidossa maton alle. Metsät eivät ainakaan Lappeenrannan alueella tai Etelä-Karjalassa tuo helpotusta hiilineutraalisuustavoitteille. Erittäin intensiivisten hakkuiden takia metsät ovat maakunnassa päästölähteitä eli hiilivarastoa katoaa niiden kertymisen sijasta. Päästöjen kompensoinnin tulisi olla vihoviimeinen keino ja kompensaatiotoimien tulisi olla lisäyksellisiä, pysyviä ja todennettavia – ei siis sellaisia toimia, jotka olisi muutenkin tehty, tai toimia, jotka ovat hetken päästä mitätöiytyneet.

Vihreä valtuustoryhmä kannattaa osaltaan tilinpäätöksen 2020 hyväksymistä ja puoltaa vastuuvapauden myöntämistä vastuuhenkilöille.

Kiitän viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä hyvin hoidetusta kaupungista ja toivotan kaikille hyvää ja koronatonta kesää. Ja toivottavasti myös tulevaa syksyä ja talvea.

(Kimmo Klemola, vihreiden valtuustoryhmän varapuheenjohtaja)

Lue kokonaan »

Lappeenrannan kaupunginvaltuusto, tilinpäätöspuhe 1.6.2020

Lisätty 31.05.2021

Hyvät kanssavaltuutetut ja kaupunkilaiset,

Kaupungin talousluvut vuodelta 2019 vaikuttavat varsin tasapainoisilta. Vuosi oli oikeastaan varsin hyvä ja parempi kuin uumoiltiin. Työttömyys Lappeenrannassa laski, väestökehitys ei tosin ollut hirveän hyvä, mutta kaiken kaikkiaan vuosi oli lopulta optimismia täynnä. Lappeenranta oli verrokkikaupunkien rinnalla jopa erinomaisen mallikas. Tällä hetkellä kuitenkin tuntuu, että vaikka puhumme vain muutaman kuukauden takaisesta, välissä on syvä historian kuilu. Vuosi 2019 oli erilainen kuin vuosi 2020 tulee olemaan.  Onneksi olemme valmiita kohtaamaan koronapandemian haasteet kuitenkin moniin muihin kaupunkeihin verrattuna vahvoina.

Investoinnit olivat vuonna 2019 varsin pienellä tasolla ja alittivat reilusti investointimäärärahat. Investoinnit kohdistuivat suurimmalta osin korjausinvestointeihin. Vuonna 2020 on alkanut ja alkaa varsinkin koulu- ja päiväkotirakennusinvestointeja. Positiivinen riski on, että syntyvyys tulee olemaan viime vuosia suurempaa ja rakennamme liian pieniä kouluja. Tulevina vuosina merkittävin kaupunkikonsernin investointi tulee olemaan uusi tai uudistettu jätevedenpuhdistamo. Jäähallin tai modernimmalta nimeltään monitoimiareenan kohdalla päätettäväksi tulee joko uudis- tai korjausinvestointi. Koronapandemia on kallistanut todennäköisyyttä jälkimmäisen suuntaan. Verrokkiliigapaikkakunnilla vanhan tekojääradan päälle rakennetun jäähallin remontti onkin ollut vallitseva käytäntö jo ennen pandemiaa.

Koronapandemia vaikuttaa ainakin tämän vuoden talouteemme merkittävästi. Taloudellisen toimeliaisuuden hiipuminen, venäläismatkailijoiden virran tyrehtyminen, työllisyyden heikentyminen ynnä muu heikentävät tulo- ja tuloveropohjaa. Lappeenrannan Energialta saatavaa tuottovaatimustakin on jätevesi-investoinnin takia tulevina vuosina ilmeisesti alennettava.

Rahankäyttömme valossa kaupunkimme tärkein tehtävä on rahoittaa Eksotea. Koronapandemia tai jo kauan tiedossa ollut väestön ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkeneminen eivät tule tätä tehtävää helpottamaan. Eksoten kasvavaan rahoitukseen on heikkenevien tulojenkin aikana oltava valmiutta. Huolta on pidettävä myös Sammosta, kouluista, päiväkodeista ja monista lakisääteisistä velvoitteista. Joukkoliikenteellä on ollut jo pandemiaa edeltävinä vuosina krooninen rahoitusvaje, jonka paikkaaminen on edelleen odotuslistalla. Laadukkaat kulttuuri- ja liikuntapalvelut ovat osa kaupunkilaistemme hyvinvointia ja kaupungin elinvoimaa ja niistä tulee edelleen pitää huolta.

Halpalentoliikenteen tukeminen on paljastunut karmean huonoksi bisnekseksi ja tutkimusten valossa keskieurooppalaiset lentomatkustajat tuovat Etelä-Karjalaan alueen ulkomaisten matkaajien tuomista tuloista vain promillen murto-osia. Rahoitamme lähinnä venäläisten ja oman alueemme ihmisten rahan viemistä Keski-Euroopan kohdemaihin. Tässä ja tulevassa taloustilanteessa verovarojen syytäminen niin sanottuina markkinointirahoina veroparatiisiyhtiölle on loputtava. Voisiko korona olla taitekohta, jonka jälkeen panostamme johonkin taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävämpään?

Lentokenttä tonttimaana voisi olla houkuttava vaihtoehto. Itse laittaisin jäitä hattuun lentokentän lihoiksi laittamisen suhteen. Suomen vanhin lentokenttä voisi toimia edelleen harrasteilmailijoiden käytössä ja vaikkapa sähkölentokoneiden kehityksen keskuksena. Näitä varten lentokentälle ei tarvitse tehdä miljoonien kiitoratainvestointia. Lappeenrannan lentokenttä on myös monien uhanalaisten hyönteislajien paratiisi. Neljä vuotta ja yksi päivä sitten julkaistiin luontokartoittajien Jari Kaitilan ja Petri Parkon raportti Lappeenrannan lentokentän luontoarvoista. Raportti alkaa sanoilla: ”Lappeenrannan lentokenttä on todennäköisesti maamme merkittävin paahdeympäristö, jolla esiintyy lukuisia uhanalaisia ja silmälläpidettäviä hyönteislajeja.”

Koronapandemian arvioidaan aiheuttavan kunnille miljardien tappiot – Lappeenrannankin tappio lienee parinkymmenen miljoonan euron tuntumassa. Valtio tulee jakamaan kunnille pandemiakriisitukea, jonka ehdoista ei ole vielä päätetty. Valtuutetuistamme viisi on kansanedustajia. Kansanedustajiemme tulee pitää eduskunnassa maakuntien puolia. Pääkaupunkiseudulla on pidetty isoa ääntä sen puolesta, että valtion tuki tulisi kohdistaa sinne. Helsinki on arvioinut tappioikseen puoli miljardia. Viime vuonna Helsinki teki voittoa saman verran, lähes puoli miljardia. Nostamalla veroprosenttinsa 18:sta Lappeenrannan 21:een Helsinki saisi lisätuloja samaisen puoli miljardia. Lyhyesti sanottuna koronakriisituen kohdistaminen rikkaimmille ja vakavaraisimmille suurille kaupungeille ei tuntuisi reilulta.

Vihreä valtuustoryhmä kannattaa osaltaan tilinpäätöksen 2019 hyväksymistä ja puoltaa vastuuvapauden myöntämistä vastuuhenkilöille.

Kiitän viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä hyvin hoidetusta kaupungista ja toivotan kaikille hyvää ja koronatonta kesää.

 

(Kimmo Klemola, vihreiden valtuustoryhmän varapuheenjohtaja)

Lue kokonaan »

Lukijalta: Lappeenranta tarvitsee ikioman Taiteiden talon (mielipide Etelä-Saimaa 29.5.2021)

Lisätty 29.05.2021

Kulttuuri luo kaupunkiin elämää, ilmettä ja sisältöä ja määrittää pitkälti kaupungin ominaisilmettä ja “sykettä”. Kulttuuritoiminta vaatii pelkkien esitystilojen lisäksi työtiloja, joissa teoksia ideoidaan, työstetään ja valmistetaan: luovuus vaatii usein siirtymistä pois arkisesta asuinympäristöstä. Niin ikään säilytystilaa työvälineille, tarvikkeille ja puolivalmiille töille tarvitaan.

Kulttuurityö on toisinaan yksinäistä puurtamista, mutta usein myös yhteistä ponnistelua jonkin itseään suuremman aikaansaamiseksi. Tarvitaan satunnaisia kohtaamisia ja keskusteluja, inspiraation saamista muilta taiteilijoilta, yhteisen sävelen löytämistä tai auttavan käden tarjoamista.

Olemme kaupunkina halunneet profiloitua kulttuurikaupunkina, oman kylän menestyjiä muistetaan puheissa ja mm. treenikämppiä on tarjottu nuorille Monarin tiloissa. Voisimme kuitenkin tehdä paljon enemmän. Miksemme etsisi kaupungin omistamista kiinteistöistä sopivaa “kulttuurintaloa”, josta voisimme tarjota edullisia työ- ja harjoitustiloja kulttuurin tekijöille: maalareille, kirjailijoille, ohjaajille, muusikoille ja niin edelleen.

Tiloja tarjoamalla kaupunki tukisi luovia aloja elinkeinona ja tätä kautta myös työllisyyttä. Tätä jo uusi laki kuntien kulttuuritoiminnasta edellyttää. Yksi lain tavoitteista on nimenomaan luoda edellytyksiä paikallisen ja alueellisen elinvoiman kehittymiselle ja sitä tukevalle luovalle toiminnalle kulttuurin ja taiteen keinoin.

Lappeenranta tarvitsee monen muun paikkakunnan tavoin ikioman Taiteiden Talon! Jätämme tästä valtuustoaloitteen 31.5.2021.

Paavo Alander

Hanna Holopainen

Virpi Junttila

Kimmo Klemola

Leena Lipiäinen-Medjeral

Tuija Maaret Pykäläinen

kuntavaaliehdokkaat (vihr.)

Lappeenranta

Lue kokonaan »

Lukijalta: Saimaa ilman avohakkuita (mielipide Etelä-Saimaa 1.5.2021)

Lisätty 10.05.2021

Marja-Liisa Vesterinen (ES 2.4.2021) kirjoitti tärkeästä asiasta: Saimaan veden puhtaudesta ja SDP:n Lappeenrannan valtuustoryhmän tekemästä aloitteesta Pien-Saimaan sinileväongelman vähentämiseksi.

Vesterinen esitti ongelman ratkaisuksi tukun keinoja: mm. kosteikkojen lisääminen, hoitokalastus, ruovikoiden niittäminen ja pumppaamojen rakentaminen. Keinot varmasti parantaisivat vedenlaatua, mutta ne kaikki ovat oireisiin puuttumista. Tärkeintä olisi tehdä jotain rehevöitymisen juurisyille.

Historian valossa olisi houkuttelevaa vierittää vastuu Pien-Saimaan rehevöitymisestä ja leväongelmasta Kaukaan tehtaalle. Kaukaalla on kuitenkin ollut jo pitkään moderni vedenpuhdistamo. Varsinkin typen päästöjä puhdistamolta olisi toki järkevää alentaa edelleen.
Pien-Saimaan ja muiden vesistöjemme ongelmat ovat maatalouden päästöjen lisäksi metsäteollisuuden raaka-aineiden alkulähteillä. Suomen kymmenestä miljoonasta suohehtaarista kuusi miljoonaa hehtaaria on ojitettu pitkälti metsänkasvun kiihdyttämiseksi. Metsäojat laskevat ravinnepitoiset vedet Pien-Saimaaseen ja tuhansiin muihin järviimme.

Skinnarilan Hovinsuo on hyvä esimerkki siitä, kuinka ei pitäisi tehdä. Suo-ojitettuun metsään tulisi hakkuussa jättää yli sata kuutiota pystypuuta hehtaarille haihduttamaan vettä ja vähentämään näin vesistövalumia. Hovinsuolla tehtiin vuonna 2007 lintujen pesimäaikaan kymmenen hehtaarin avohakkuu kunnostusojituksineen.

Viimeisen vuoden aikana esimerkiksi kaupunkia lähellä olevissa Sikosalon ja Ruohosaaren saarissa on tehty laajoja avohakkuita. Hakkuut ja varsinkin avohakkuut saarissa ja rannoilla aiheuttavat merkittäviä ravinne-, kiintoaine- ja elohopeavalumia. Jos ongelmia halutaan vielä lisätä, metsiä lannoitetaan.

Saimaalla jopa kartalla luonnonsuojelualueiksi merkittyjä saaria on avohakattu. Vain kapea rantakaistale on jätetty hakkaamatta. Ei ole matkailummekaan etu, jos kauniit Saimaan maisemat ovatkin vain ”lännenelokuvien kulisseja”.

Kimmo Klemola, kaupunginvaltuutettu, kuntavaaliehdokas (vihr), Lappeenranta

Lue kokonaan »

Lukijalta: Lappeenrannan maksamista piilotuista eri urheilulajeille (mielipide Etelä-Saimaa 26.3.2021)

Lisätty 10.05.2021

Kirjoitin joulukuun kaupunginvaltuustoon vihreiden aloitteen Lappeenrannan urheiluseurojen, kulttuuritoimijoiden ja muiden vastaavien toimijoiden saamien suorien ja piilotukien selvittämisestä. Aloitteessa mainittiin golf ja suunnistus esimerkkeinä suuria joukkoja liikuttavista mutta hyvin vähän kaupungin tukea saavista harrastuksista. Naisvaltaiset suurten harrastusmäärien agility ja ratsastus jäävät tyystin vaille tukia. Vastaavia esimerkkejä on muitakin.

'Selvitys tehtiin. Kaupunginhallitus ja Etelä-Saimaa (6.3.2021) tarttuivat Kahilanniemen golfkentällä olevaan kaupungin omistamaan pieneen alueeseen, josta Viipurin Golf maksaa liian pientä vuokraa. Kaupungilta saadun piilotuen määrä on arviolta 4000 euroa vuodessa.

Uuden jäähallin myötä Lappeenrannan jäähalleissa tapahtuvan harrastus- ja liiketoiminnan tuet ja piilotuet nousevat kahdesta miljoonasta eurosta 3,5 miljoonaan euroon. Jäähallien kulut nousevat noin neljään miljoonaan euroon ja vuokria ja käyttäjämaksuja saadaan perittyä alle 10 % kuluista. Liiga-Saipa Oy:n ja muiden käyttäjien mukaan ei ole mahdollista maksaa merkittävästi suurempia käyttömaksuja.

Lappeenrannan tilanne ei poikkea muista jääkiekon liigapaikkakunnista. Liigajoukkueilla on varaa maksaa pelaajille suuriakin palkkoja, kun suuren osan bisneksen kuluista maksavat veronmaksajat.

Lappeenrannassa tilanne muuttuisi vain marginaalisesti, vaikka jäähalli olisi päätetty rakentaa keskustaan. Vanhan jäähallin peruskorjaus olisi sentään säästänyt ison määrän veronmaksajien rahoja.

Kimmo Klemola, kaupunginvaltuutettu, kuntavaaliehdokas (vihr), Lappeenranta

Lue kokonaan »