Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Lappeenrannan jätevedenpuhdistamo

Lisätty 10.06.2017

Lappeenrannan jätevedenpuhdistamokeskustelussa on liikkunut aika paljon tietämättömyyttä tai virheellistä tietoa. Periaatteessa puhdistamo voitaisiin rakentaa vaikka Kahilanniemen golfkentälle ja vedet laskea viereen Saimaaseen. Realistisiksi vaihtoehdoiksi valikoituivat kuitenkin käytännössä Hyväristönmäki ja Kukkuroinmäki. Lappeenrannan kaupunginvaltuusto on jo päättänyt paikaksi Hyväristönmäen.

Toikansuon puhdistamo puhdistaa 60 000 ihmisen vedet Lappeenrannasta Lemiltä ja Taipalsaarelta. Toikansuon vedet pitää johtaa uuteen puhdistamoon. Ylämaalla ja Nuijamaalla puhdistamoissa käsitellään yhteensä 550 asukkaan jätevedet. Niiden merkitys puhdistamoratkaisussa on mitätön. Joutsenossa käsitellään 6800 asukkaan jätevedet. Se puhdistamo on toimiva.

Mädättämö nimenä kuulostaa pahalta, mutta se on ympäristöinvestointi. Mädättämö tarkoittaa biokaasureaktoria, jossa osa puhdistamolietteen kiintoaineesta muuttuu metaaniksi. Metaani voidaan polttaa lämmöksi tai käyttää puhdistettuna ajoneuvojen polttoaineena. Mädättämö on myös hajujenpoistaja.

Kukkuroinmäelle rakennetaan biokaasua tuottava mädättämö, johon Hyväristönmäen kiintoliete on tarkoitus viedä tuottamaan biokaasua. Mädättämön voisi rakentaa myös Hyväristönmäelle, mikäli puhdistamo sinne rakennetaan. Koska vain pieni osa kiintoaineesta kaasuuntuu mädätysprosessissa, Kukkuroinmäelle kuljetettavaksi tulee joka tapauksessa suunnilleen sama määrä kiintolietettä kompostoitavaksi. Kiintolietteen vieminen kaasutettavaksi Kukkuroinmäelle on siis järkevää, koska kahta mädättämöä ei kannata rakentaa.

Mädättämön sijoittuminen Kukkuroinmäelle ei tarkoita, että myös jätevedenpudistamo kannattaisi sinne rakentaa. On taloudellisempaa ja ympäristöystävällisempää kuljettaa maanteitse 34 kuutiota kiintolietettä päivässä Hyväristönmäeltä Kukkuroinmäelle kuin pumpata kaikki jätevesi, 20 000 kuutiota päivässä, Kukkuroinmäelle.

Investointilaskelmat ja ympäristöarviot on tehty. Materiaalia on satoja sivuja. Hyväristönmäki vaatii putkilinjaa 5,3 km + yhden pumppaamon ja Kukkuroinmäki 25 km putkilinjaa + kuusi pumppaamoa. Hyväristönmäen tila/lunastustarve on noin 12 hehtaaria, 5 km putkilinjaa tarvii noin 10 hehtaaria maata. Kukkuroinmäen vaihtoehdon 25 km putkilinjaa tarkoittaa ainakin rakennusajaksi noin 50 hehtaarin tarvetta, joista pitää neuvotella maanomistajien kanssa. Investoinnin ero Hyväristönmäen eduksi on selvitysten perusteella noin 20–23 miljoonaa euroa, yhden teatterin hinta.

Eräs kaupunkipoliitikko väitti, oletti tai luuli, että 50 vuoden aikana kiintolietteen vieminen Hyväristönmäeltä Kukkuroinmäelle maksaa niin paljon, että Kukkuroinmäki tulee elinkaareltaan halvemmaksi. Kiintolietettä kuljetetaan kuitenkin vain yksi kuorma päivässä (34 kuutiota). Kaupunginhallitus teki juuri päätöksen, että kaupungin ajoneuvot kulkevat vastaisuudessa joko sähköllä tai biokaasulla. Lietteenkuljetus voidaan siis hoitaa tulevaisuudessa Kukkuroinmäen biokaasulla.

Vaihtoehto on pumpata joka päivä 20 000 kuutiota jätevettä Kukkuroinmäelle (ja sieltä takaisin Rakkolanjokeen tai muualle kauas, Saimaan kanavaan vettä ei saa laskea). Käyttökuluiltaan Kukkuroinmäen puhdistamovaihtoehto on vähintään 250 000 euroa kalliimpi ratkaisu per vuosi. Viidenkymmenen käyttövuoden aikana Hyväristönmäen käyttökulut ovat siis nykyrahassa noin 12,5 miljoonaa pienemmät.

Myös ympäristö kiittää Hyväristönmäen vaihtoehdosta. Lappeenrannan Energia Oy:n myymän sähkön elinkaaren hiilijalanjäljen mukaan laskettuna Kukkuroinmäelle sijoitetun puhdistamon pumppauksen vaatiman sähkön vuosittaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 600 tCO2e suuremmat kuin Hyväristönmäen vaihtoehdossa. Tulevien vuosien aikana Lappeenrannan Energian myymä sähkö voi tosin vihertyä. Hyväristönmäen vaihtoehdossa tulee kasvihuonekaasupäästöjä kiintolietteen kuljetuksesta noin 30 tCO2e/vuosi, mikäli käytetään fossiilista dieseliä. Biokaasua kuljetuksiin käyttämällä elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 4 tCO2e/vuosi. Kiintolietteen kuljetukseen kuluu vajaa 2 % tuotetusta biokaasusta.

Jäteveden kuljetus putkia pitkin Kukkuroinmäelle kuluttaa 30 kertaa enemmän energiaa kuin kiintolietteen kuljetus Hyväristönmäeltä Kukkuroinmäelle maanteitse.

Veronmaksajien ja ympäristön kannalta tuntuu vahvasti siltä että kaupunginvatuuston päätös sijoittaa puhdistamo Hyväristönmäelle on järkevä.

Kimmo Klemola

kaupunginvaltuutettu, elinkeino- ja kaupunkikehityslautakunnan jäsen, Lappeenrannan Energia Oy:n hallituksen jäsen

Lue kokonaan »

Norminpurkutalkoot uhka liikenneturvallisuudelle (mielipide Lappeenrannan Uutiset 7.6.2017)

Lisätty 10.06.2017

Hallitusohjelman kärkihankkeisiin kuuluu ”säädösten sujuvoittaminen” eli kansankielellä norminpurkutalkoot. 

Säädöksillä ja normeilla on kuitenkin yleensä ja lähes aina jokin hyvä syy tai useampia hyviä syitä. Kun normeja aletaan purkaa, tulisi olla tarkkana ettei esimerkiksi turvallisuus-, ympäristö- tai terveysasioissa oteta takapakkia.

Kaksi hallituksen norminpurkuhanketta ovat vaarassa heikentää liikenneturvallisuutta. Alkoholin saatavuutta on jo helpotettu vapauttamalla kauppojen aukioloaikoja. Uusi alkoholilakiesitys toisi entistä vahvemmat oluet ja limuviinat ruokakauppoihin. Lukuisat asiantuntijat ovat varoitelleet lisääntyvän alkoholinkulutuksen haitallisista vaikutuksista kansanterveydelle ja -taloudelle. Julkisuudessa ei ole juurikaan keskusteltu siitä, että alkoholilain höllennysten myötä entistä useampi tulee ajamaan autoa alkoholin vaikutuksen alaisena.

Toinen norminpurkuhanke, joka tulee heikentämään liikenneturvallisuutta, on katsastuslainsäädännön sujuvoittaminen. Hallitus haluaa EU-direktiivin mahdollistamat harvemmat katsastusvälit uusille ja uudehkoille autoille. Suomessa on kuitenkin toimiva ja kuluttajalle erittäin edullinen katsastusjärjestelmä, jota kannattaisi käyttää mahdollisimman tehokkaasti hyväksi. Hallituksen esitys sivuuttaa Suomen vaativammat keliolosuhteet ja sen, että myös tuliterälle autolle voi tapahtua jokin ”tälli”, josta jää piilevä ja jopa kohtalokas vaurio esimerkiksi ohjauslaitteisiin. Tiheä katsastusväli pitää myös autojen valot ja renkaat kunnossa.

Katsastuslainsäädännön uudistuksessa tulee myös pitää huolta, että katsastustoiminta pidetään erillään korjaamo- ja automyyntitoiminnasta. Pukkia ei pidä päästää vartioimaan kaalimaata.

Kimmo Klemola, tekniikan tohtori, vihreiden liikennepoliittisen työryhmän jäsen, Lappeenranta

Lue kokonaan »

Halvat lyijyhaulit ovat kalliita terveydelle ja veronmaksajille (mielipide Etelä-Saimaa 4.5.2017)

Lisätty 10.06.2017

Urheilukauppa avasi vastikään myymälän Lappeenrannassa ja sisäänheittotarjouksena oli halpoja haulikon lyijypatruunoita. Etelä-Saimaa (26.4.) uutisoi, että Muukon pohjavesialueella olevan lyijyhaulien saastuttaman haulikkoampumaradan maaperän kunnostukseen on varattu verorahoja 1,5 miljoonaa euroa. Aiemmin on uutisoitu (ES 20.9.2012), että kunnostuksen hinta nousee lähes 2,5 miljoonaan euroon.

Todennäköisesti toimimattomaan suojamuuriin ollaan lisäksi laittamassa satojatuhansia euroja. Halvat lyijyhaulit ovat tulossa veronmaksajille todella kalliiksi.

Olen luennoinut yliopistolla lyijyn terveys- ja ympäristöhaitoista. Niiden takia lyijyn käyttö bensiinin lisäaineena on kielletty jo kauan sitten. Suomen tulisi ottaa mallia Norjasta ja Tanskasta ja kieltää myös lyijyhaulien käyttö kokonaan.

Maasta, vedestä ja riistaruoasta lyijy päätyy ihmisiin aiheuttaen anemiaa, maksa-, aivo- ja hermostovaurioita, varsinkin lapsilla älykkyysosamäärän heikkenemistä, oppimisvaikeuksia ja masentuneisuutta, naisilla keskenmenoja, vauvojen henkistä jälkeenjääneisyyttä ja alhaisia syntymäpainoja sekä miehillä sukupuolista haluttomuutta, impotenssia ja lapsettomuutta.

Ilkka Herlinin viisaista sanoista on syytä ottaa oppia: ”Kansakunnan varallisuuden syvällisin mitta on, parannetaanko vai tuhotaanko maaperää”.

Kimmo Klemola, tekniikan tohtori, Lappeenranta (vihr)

Lue kokonaan »

Halpalennot ja Green Lappeenranta (mielipide Etelä-Saimaa 2.4.2017)

Lisätty 10.06.2017

Lappeenrannan lentokentälle on kannettu veronmaksajien rahaa pohjattomaan kaivoon kottikärryillä miljoonia euroja. Ensin tuettiin oikoradan myötä turhiksi osoittautuneita Helsingin lentoja ja sittemmin halpalentoja muuttuviin Euroopan kohteisiin.

Maakuntajohtaja Matti Viialainen oli oikeassa. Jos Lappeenrantaan halutaan matkailijoita lentoteitse, charterlennot ovat siihen oikea tapa. Tosin vielä parempi tapa on hyödyntää Helsinki-Vantaan lentokentän läheisyyttä. Halpalentoreittien avaaminen Lappeenrannasta satunnaisiin Euroopan kohteisiin tarkoittaa verorahoilla tuettua eteläkarjalaisten ja venäläisten viemistä ”shoppailemaan” ulkomaille. Kokemus on osoittanut, että kovin harva halpalentoreittien matkustajista on Etelä-Karjalaan saapuva turisti.

Mainonnassa ja markkinoinnissa Lappeenranta on Green city, Green reality, Suomen ilmastopääkaupunki, Resurssiviisas Lappeenranta jne. Jos kaavaillut lentomatkustajien määrät jostain kumman syystä toteutuisivat, tarkoittaisi se kymmenien miljoonien öljylitrojen polttamista ja Lappeenrannan ilmastopäästöjen kasvamista kymmenillä prosenteilla. Tällöin Lappeenrannan mainontaan tulisi löytää uudet kärkiteemat.

Kimmo Klemola, puheenjohtaja, Etelä-Karjalan vihreät, Lappeenranta

Lue kokonaan »

Ihmisten arki otettava huomioon koulu- ja päiväkotipäätöksissä (mielipide Vartti Etelä-Karjala 26.3.2017)

Lisätty 10.06.2017

Kunnan tehtävänä on järjestää ja tuottaa asukkailleen palveluita. Tulevaisuudessa lasten päivähoito ja peruskoulu ovat kuntien tärkeimpiä tehtäviä sosiaali- ja terveyspalveluiden siirryttyä maakunnille. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä näiden palveluiden laadulla on jatkossakin erittäin suuri merkitys.

Viime aikoina palveluiden arviointi on kuitenkin kulminoitunut julkisessa keskustelussa ja toimenpide-esityksissä entistä enemmän vain yhteen mittariin: rahaan. Palvelut hinnoitellaan kassavirtojen mukaan:
suorat tulot miinus suorat menot kertovat voimmeko jatkaa palvelun tarjoamista sellaisenaan. Vaikka myös palveluiden välillisistä hyödyistä ja haitoista on enemmän tietoa kuin koskaan, ne usein unohdetaan laskelmista, ehkä vaikeamman määrittelynsä tai sitten tahtotilan puuttumisen takia.

Virkamiesesityksissä erityisesti päiväkotien ja koulujen kohdalla puhutaan lähinnä tehokkuudesta ja tilojen täyttöasteesta. Vaikka ei ajallisesti, niin henkisesti kaukana ovat ne ajat kun ensisijaista huolta kannettiin esimerkiksi varhaiskasvatuksen laadusta ja lasten hyvinvoinnista, perheiden ja lasten tasa-arvoisuudesta ja arjesta, tai erilaisten toimien ennaltaehkäisevästä vaikutuksesta. 

Useimmista palveluiden tuottamisen laskelmista puuttuvat myös toimien ulkoisvaikutukset. Jos kaupunki säästää siirtämällä kaikki päiväkodit yhteen pisteeseen, millaisia kustannuksia se aiheuttaa perheille, eli
palvelut rahoittaville veronmaksajille, tai miten se vaikuttaa heidän arkeensa? Pääpaino laskelmissa on hallinnon tehokkuudessa ja helppoudessa, ei asukkaiden arjessa. Usein tuntuu unohtuvan se, miksi ja keitä varten palveluita tehtiinkään.

Valtuuston on otettava itselleen takaisin rooli, jossa se määrittää selkeät tavoitteet ja mittarit sille minkälaista ja minkä laatuista palvelua tuotetaan, sekä sille minkälaiset laadulliset kriteerit hyvä koulu- ja päiväkotiverkko täyttää. Näiden tavoitteiden pitää olla lähtökohta, jolle myös ihmisten hyvän ja sujuvan arjen huomioon ottavat ratkaisut tehdään.

Virpi Junttila, kaupunginvaltuutettu, vihreät
Kimmo Klemola, puheenjohtaja, Etelä-Karjalan vihreät

Lue kokonaan »

Yksityistäminen ja sääntöjen purku yrityksiä avittamaan?

Lisätty 16.03.2017

Eräs kansanedustaja totesi taannoin Etelä-Saimaassa, että ”julkisen sektorin menot ovat lähes 60 % bruttokansantuotteesta ja että niitä on pienennettävä”. Tieto on oikea, mutta myös hämäävä. Julkisen sektorin kautta kulkevan rahavirran suhde bruttokansantuotteseen on 58 %, mutta yksityisellä sektorilla vastaava luku on 239 %.

Pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntamalliin kuuluu julkisen sektorin suhteellisen suuri rooli. On kannatettavaa, jos yksityisen sektorin osuus kasvaa esimerkiksi vientiä kasvattamalla. Sen sijaan on ideologinen kysymys, tuleeko julkisen sektorin palveluja yksityistää. Toisin sanoen verovaroilla ostettaisiin yrityksiltä palveluja, jotka voitaisiin tuottaa myös julkisina palveluina.

Julkiset palvelut voidaan todennäköisesti tuottaa kustannustehokkaimmin ja laadukkaimmin julkisina. Tai ainakaan sille ei pitäisi olla estettä. Terveyspuolella olemme nähneet valitettavan ilmiön, jossa yksityistäminen on johtanut suurten monikansallisten yritysten markkinavaltaukseen ja verorahojen päätymiseen aggressiivisen verosuunnittelun johdosta fmm. Jerseyn veroparatiisiin.

"Kukaan ei vielä ole pystynyt vastaamaan tyhjentävästi tähän yksinkertaiseen kysymykseen: Miten julkisen sektorin kannattamaton ja kallis toiminta muuttuu yksityistettynä kannattavaksi ja halvaksi? Mistä välistä yritys aikoo saada sen voittonsa?" (Saku Timonen 2012)

Kansanedustaja vaati myös sääntelyn purkamista. Sääntelyn purkaminenkin on kaksipiippuinen juttu. Sääntely ei ole pelkästään pahasta. Suurin osa säännöistä ja laeista on tarkkaan punnittuja ja järkeviä. Meillä on olemassa liikennesäännöt eikä esimerkiksi pohjavesialueille saa eikä kannata antaa lupaa ympäristöä pilaavalle liiketoiminnalle. Meillä on myös säännöt ja lait työntekijöiden oikeuksien turvaamiseksi. Suomi on todettu vuonna 2014 maailman kilpailukykyisimmäksi maaksi huolimatta laeista ja säännöistä, osaltaan niistä nimenomaan johtuen. Suomen yhteiskunnan vakaus on nimittäin Suomen vahvuus.

Lue kokonaan »

Sotimattomat maat?

Lisätty 16.03.2017

Helsingin Sanomissa (30.9.2016) lasten tiedekysymyksissä kysyttiin ”onko maailmassa maita, jotka eivät ole koskaan sotineet?”. Professori tarjosi vastauksessa esimerkkeinä sotimattomista maista Tshekin ja Slovakian.

Sekä Tshekki että Slovakia ovat kuitenkin osallistuneet Irakin ja Afganistanin sotiin. Maiden sotilaita on kaatunut molemmissa sodissa. Usein media ja poliitikot kutsuvat sotia operaatioiksi eri alkuliitteillä.

Lue kokonaan »

Vähille verorahoille olisi parempaakin käyttöä (Etelä-Saimaaseen lokakuussa 2016 lähetetty mielipidekirjoitus, jota ei jostain syystä koskaan julkaistu)

Lisätty 16.03.2017

Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä (ES 4.10.2016) piikitteli vihervasemmistoa opposition arvosteltua hallituksen aikeita tukea runsaasti sähköä kuluttavaa teollisuutta yli 200 miljoonalla eurolla vuosina 2017–2021.

Oppositio on viitannut arvostelussaan mm. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkijoiden raporttiin, joka pitää hallituksen kaavailemaa tukea julkisten varojen perusteettomana tuhlaamisena. Mäkelä pitää VATT:n raporttia tarkemmin perustelematta ”vanhentuneena ja vääriin lähtökohtiin perustuvana”.

Energiaintensiivinen teollisuus on saanut päästöoikeutensa käytännössä ilmaiseksi eikä Suomen teollisuuden maksama hinta sähköstä päätä huimaa. Suomessa ja Ruotsissa sähkönhinta teollisuudelle on Euroopan halvinta. Hallituksen kaavailema tuki olisi myös kilpailua vääristävää. Sahateollisuus on hallituksen tukiaikeista erityisen ärsyyntynyt. Tukea maksettaisiin UPM:n ja Stora Enson kaltaisille suuryrityksille, jotka valmistavat myös sahatavaraa, mutta pienet ja keskisuuret sahurit jäisivät ilman tukia.

Aiemmat suuryritysten tukitoimet eivät ole olleet erityisen onnistuneita. Yhteisöveron alennus ei tuonut kaivattuja työpaikkoja, vaan rahat päätyivät omistajille (suurelta osin ulkomaille) kasvaneina osinkoina. Panostus osaamiseen ja koulutukseen olisi monin verroin tehokkaampi tapa parantaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä. On nurinkurista, että hallitus on päättänyt leikata niistä sadoilla miljoonilla euroilla.

Mäkelä oli vakuuttunut hallituksen toimien järkevyydestä luettuaan teollisuusliittojen kansanedustajille lähettämän kirjeen. Kaikkeen tietoon kannattaa suhtautua kriittisesti. Erityisen kriittisesti suhtautuisin lobbareiden kirjeisiin.

Lue kokonaan »

Merkittävin ilmastoteko (Helsingin Sanomat, mielipide, 09.06.2016)

Lisätty 16.03.2017

Helsingin Sanomat (4.6.2016) kysyi Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) edustajalta yksittäisen ihmisen merkittävintä ilmastotekoa. Vastaukseksi annettiin punaisen lihan syömisen vähentäminen.

Kasvispainotteiseen ravintoon siirtyminen on hyvä asia, mutta jutussa ei mainittu sanallakaan helpointa ja tehokkainta ilmastotekoa: turhien lentojen välttämistä. HSY on julkaissut vuosittain pääkaupunkiseudun ilmastoraportin. Jokaista pääkaupunkiseudun asukasta kohti laskettuna päästöiksi on saatu 4,7 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Raportista puuttuvat kuitenkin lentoliikenteen päästöt.

Mikäli pelkästään Helsinki-Vantaan lähtevien lentojen päästöt lasketaan mukaan, kasvavat asukaskohtaiset päästöt lähes kahdeksaan tonniin – kasvua pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöihin tulee noin 70 %. Lapsiperheen Thaimaan matka kuluttaa raakaöljyä saman verran kuin perheen auto usean vuoden aikana.

Kun ulkomaan lomalento vaihdetaan lähilomaan kotimaassa, hyötyvät siitä sekä ympäristö että Suomen talous.

Lue kokonaan »

Uuden auton ostaminen ei ole ekoteko (Helsingin Sanomat mielipide 25.09.2015)

Lisätty 25.09.2015

Hallitus on asettanut tavoitteekseen vaihtotaseen parantamisen, hiilipäästöjen vähentämisen ja öljyn käytön puolittamisen. Tavoitteet ovat hyviä, mutta hallituksen tavoitteiden ja tekojen välinen ristiriita on silmiinpistävä.

Hallitus kurittaa vähäpäästöistä joukkoliikennettä vähentämällä joukkoliikenteen tukia. Sen seurauksena bussi- ja junavuoroja lakkautetaan. Yksityisautoilua hallitus sen sijaan tukee laskemalla autoveroa sadoilla miljoonilla euroilla ja maksamalla romutusrahaa uuden auton ostajalle.

Uuden auton ostaminen tai bussista ja junasta autoilijaksi siirtyminen ei ole ekoteko, eikä vaihtotase parane ulkomaisten autojen ostamisella. Vanhojen öljykattiloiden romutusmaksu kotimaisen pellettikattilan tai maalämpöjärjestelmän ostajille olisi paljon järkevämpi toimenpide hallituksen esittämien tavoitteiden kannalta.

Kimmo Klemola
tekniikan tohtori
Lappeenranta

Lue kokonaan »

EK-hallitukselle (Etelä-Saimaa mielipide 18.09.2015)

Lisätty 21.09.2015

Te, Suomen hallitus takapirunanne elinkeinoelämän keskusliitto EK, olette lain porsaanreikiä hyväksi käyttäen esittämässä eduskunnalle säädettäväksi lakeja, jotka alentavat lähinnä matala- ja keskituloisten vuorotyötä tekevien työntekijöiden palkkoja. Tavoitteena on vientiteollisuuden kilpailukyvyn parantaminen ja julkisten menojen pienentäminen.

Työn osuus esimerkiksi metsäteollisuuden kustannustasosta on kuitenkin vain noin 10 % (sahateollisuudessa 8 %, massa- ja paperiteollisuudessa 13 %). ”Korkeasta” työn hinnasta huolimatta Suomi on maailman talousfoorumin (WEF) mukaan EU:n kilpailukykyisin ja maailman neljänneksi kilpailukykyisin maa. Sveitsissä keskipalkka on kaksinkertainen Suomeen verrattuna ja työttömyysprosentti kolmasosa Suomen luvusta. Sveitsi on maailman kilpailukyisin maa. Viimeisenä kilpailukykylistalla on alhaisen palkkatason Libya, jossa ay-liikekään ei ole kiusaamassa.

Viimeisen parin vuoden aikana on tarkoitushakuisesti ja virheellisesti toisteltu, että Suomessa julkisen sektorin osuus on kestämättömän suuri – lähes 60 %. Totuus on, että julkisen sektorin kautta kulkevan rahavirran suhde bruttokansantuotteeseen on 58 % ja yksityisellä sektorilla vastaava luku on 239 %. Laskentatavasta riippuen julkisen sektorin osuus BKT:sta on Suomessa 20–30 %.

Julkinen sektori tarkoittaa käytännössä kilpailukyvyn takaavaa turvallista hyvinvointiyhteiskuntaa: upseereja, poliiseja, tullimiehiä, palomiehiä, sairaanhoitajia, lähihoitajia, opettajia, kouluruoan tekijöitä ja lastentarhanopettajia.

Tulisiko kilpailukykyloikkaa hakea muualta kuin ostovoimaa alentavasta ja yhteiskuntarauhaa vaarantavasta palkkojen pakkoleikkauksesta?

Vinkiksi teille arvoisa hallitus, laittakaa kärkihankkeiden kärkihankkeeksi ja kilpailukykyloikan veturiksi harmaan talouden, veroparatiisien, veronkiertäjien, verosuunnittelijoiden ja veronvälttelijöiden kuriin laittaminen. Se olisi kannattavaa sekä valtiontalouden että yhteiskuntamoraalin kannalta ja sillä olisi kansan laaja tuki.

Kimmo Klemola, Lappeenranta (vihr.)

PS. Hallituksen ja EK:n Häkämiehen aiemmat toimet eivät ole vakuuttaneet. Hallitus on tavoitteilleen ristiriitaisesti mm. tukenut ulkomaisia autotehtaita autoveron alennuksella ja romutusrahan maksamisella valtion verorahoista uuden auton ostajalle. Uuden eteläkorealaisen auton ostaminen ei ole ympäristöteko eikä se edistä Suomen kansantaloutta. Vanhojen öljykattiloiden romutusmaksu kotimaisen pellettikattilan ostajille olisi paljon järkevämpi toimenpide. Häkämiehen ministerihistoriaan kuuluvat Soklin fosfaattivarantojen myynti pilkkahintaan norjalaisille ja hanke sadan tuhannen rynnäkkökiväärin lahjoittamiseksi sotaa käyvään Afganistaniin.

Lue kokonaan »

Je suis Magneettimedia

Lisätty 06.05.2015

Viime sunnuntaina oli maailman sananvapauden päivä. Tai virallisesti taidettiin viettää kansainvälistä lehdistönvapauden päivää. Suomessa lehdistö on tutkitusti vapaata ja sananvapaus on voimissaan. Toimittajat ilman rajoja -järjestö listasi Suomen lehdistönvapauden helmikuussa ykköseksi kuudetta kertaa.

Syksy Räsänen kirjoitti Voima-lehdessä 3/2015:

”Meilläkin on nostettu sananvapauden korkeimmaksi muodoksi virallisten vihollisten pilkkaaminen. Charlie Hebdon toimituksessa tehdyn joukkomurhan jälkeen pidettiin suorastaan velvollisuutena julkaista lehden osin muslimivastaisia pilakuvia, islamismin vastustamisen varjolla.

Hirmutyön jälkeen oli aiheellista korostaa sananvapauteen kuuluvaa oikeutta julkaista halventavaakin aineistoa. Mutta olisi myös ollut tärkeää muistaa, että se, että johonkin on oikeus, ei tarkoita sitä, että se olisi oikein. Sen sijaan Charlie Hebdo nostettiin pyhimykseksi, johon samaistuminen iskulauseella ”Minä olen Charlie” kertoi vihollisia ylevämmästä moraalista.

Charlie Hebdon muslimivastaisuus ja rasismi hiveli vallitsevia ennakkoluuloja ja hyökkäys tarjosi tilaisuuden verhota ne oikeamielisyyden kaapuun. Jos lehti olisi sen sijaan ollut juutalaisvastainen, sen pilakuvia ei olisi kiirehditty uudelleenjulkaisemaan, eikä sitä myytäisi ympäri Eurooppaa, mukaan lukien Rosebudin kauppa.

Tästä saatiin hassu osoitus, kun Berliner Zeitung pyysi anteeksi julkaistuaan Charlie Hebdon muslimivastaisen kuvan sijaan vahingossa juutalaisvastaisen kuvan. Vähemmän huvittavaa oli se, että sananvapauden juhlahumussa Ranskan poliisi pidätti kymmeniä ihmisiä lausunnoista, joiden katsottiin ”puolustavan terrorismia”. Poliisiasemalle vietiin muun muassa kahdeksanvuotias poika, joka kieltäytyi julistamasta koululuokan edessä olevansa Charlie.”

Juha Kärkkäinen julkaisi Magneettimedia-kaupunkilehdessään vuonna 2011 Adrian Salbuchin artikkelin ”Maailmanmahti USA on sionistien sätkynukke”. Salbuchin artikkeli on täysin asiallinen. Se ei kohdistu juutalaisuuteen vaan sionismiin. Kärkkäinen ja Magneettimedia tuomittiin artikkelin julkaisemisesta sakkoihin.

Rohkenen epäillä, ettei poliisi tai lautamies ymmärrä edes juutalaisuuden ja sionismin eroa. Artikkelissa ei edes mainita juutalaissanaa muuta kuin erään järjestön nimen yhteydessä.

Sionismi eli juutalaisnationalismi tarkoittaa käytännössä Israelin valtion kannattamista. Suomen oikeuslaitos on käytännössä kriminalisoinut Israelin valtion kritisoimisen.

Taustalla on maailmalla vahvan Israel-lobbyn halu vaientaa kaikki Israelia ja juutalaisia (tai oikeammin sionisteja) arvosteleva kirjoittaminen mediassa tai ainakin asettaa pelotteita vapaalle medialle. Kuten Kärkkäisen ja Magneettimedian tapaus osoittaa, siinä on onnistuttu.

Mikään media ei ole Kärkkäisen tapauksessa asettunut puolustamaan sananvapautta.

Lue kokonaan »

Sähköntuotannon hiilijalanjälki oman LCA-laskurini mukaan

Lisätty 05.05.2015
       gCO2e/kWhe        
  "Well-to-fuel" Combustion Total CO2e (CO2) CO2e (CH4) CO2e (N2O) CO2e (Others) CO2e (Total)
Crude 15.3 734.1 749.4 744.6 2.4 1.9 0.5 749.4
Crude CHP 100% 9.7 467.4 477.1 474.0 1.5 1.2 0.3 477.1
Natural gas 133.6 560.5 694.1 681.0 12.2 0.4 0.6 694.1
Natural gas CHP 100% 85.1 356.8 441.9 433.5 7.8 0.3 0.4 441.9
Coal 125.3 950.1 1075.4 998.7 71.4 4.8 0.4 1075.4
Coal CHP 100% 79.8 604.9 684.6 635.8 45.4 3.0 0.3 684.6
Anthracite 125.3 986.0 1111.3 1034.7 71.4 4.8 0.4 1111.3
Anthracite CHP 100% 79.8 627.7 707.5 658.7 45.4 3.0 0.3 707.5
Lignite 125.2 1015.0 1140.1 1063.6 71.4 4.8 0.3 1140.1
Lignite CHP 100% 79.7 646.2 725.9 677.1 45.4 3.0 0.2 725.9
Bituminous coal 125.3 949.1 1074.4 997.8 71.4 4.8 0.4 1074.4
Bituminous coal CHP 100% 79.8 604.2 684.0 635.2 45.4 3.0 0.3 684.0
Sub-bituminous coal 125.3 964.0 1089.3 1012.7 71.4 4.8 0.4 1089.3
Sub-bituminous coal CHP 100% 79.8 613.8 693.5 644.7 45.4 3.0 0.3 693.5
Coking coal 125.3 949.1 1074.4 997.8 71.4 4.8 0.4 1074.4
Coking coal CHP 100% 79.8 604.2 684.0 635.2 45.4 3.0 0.3 684.0
Petroleum coke 32.3 975.7 1008.0 1003.0 2.6 1.9 0.4 1008.0
Petroleum coke CHP 100% 20.6 621.1 641.7 638.6 1.6 1.2 0.3 641.7
Oil shale 483.4 1072.8 1556.2 1547.1 2.0 6.7 0.4 1556.2
Oil shale CHP 100% 307.7 683.0 990.7 984.9 1.3 4.3 0.3 990.7
Residual fuel oil 32.4 775.0 807.4 802.4 2.6 1.9 0.5 807.4
Residual fuel oil CHP 100% 20.6 493.4 514.0 510.8 1.6 1.2 0.3 514.0
Diesel oil 209.2 742.1 951.3 945.7 2.8 2.2 0.5 951.3
Diesel oil CHP 100% 133.2 472.4 605.6 602.1 1.8 1.4 0.3 605.6
Peat 26.1 1062.9 1088.9 1082.5 1.3 4.8 0.3 1088.9
Peat CHP 100% 16.6 676.7 693.3 689.1 0.9 3.0 0.2 693.3
Wood chips (Finnish softwood) 25.8 18.7 44.5 24.7 6.5 12.4 0.9 44.5
Wood chips (Finnish softwood) CHP 100% 16.4 11.9 28.3 15.7 4.1 7.9 0.6 28.3
Wood pellets (Finnish softwood) 90.6 12.7 103.4 88.9 1.0 12.6 0.9 103.4
Wood pellets (Finnish softwood) CHP 100% 57.7 8.1 65.8 56.6 0.6 8.0 0.6 65.8
Wood sawdust to pellets 71.2 12.7 83.9 66.5 3.9 12.7 0.9 83.9
Wood sawdust to pellets, CHP 100% 45.3 8.1 53.4 42.4 2.5 8.1 0.6 53.4
Waste 76.5 363.9 440.4 420.5 7.0 12.5 0.4 440.4
Waste  CHP 100% 48.7 231.7 280.4 267.7 4.4 8.0 0.3 280.4
Hydroelectric 4.2 0.0 4.2 3.9 0.2 0.0 0.0 4.2
Wind 7.8 0.0 7.8 7.0 0.4 0.0 0.3 7.8
Nuclear 19.0 0.0 19.0 17.8 1.0 0.1 0.2 19.0
Solar PV 44.4 0.0 44.4 39.7 2.1 0.2 2.4 44.4
Geothermal 4.1 0.0 4.1 3.9 0.2 0.0 0.0 4.1

http://cleanfi.fi/english/

Lue kokonaan »

Ladattu haulikko golfbägissä

Lisätty 02.05.2015

Torstaina 30.4. vietin vapunaaton alkuiltaa pelaamalla golfia Kahilanniemessä ystävieni kanssa. Sää oli mukavan lauhkea ja ensimmäisen väylän puolivälissä kentän laidalla taaperteli tyytyväinen hanhipariskunta, olivat varmaan valmiina pesimispuuhiin kevättä rinnassaan. Kenttä oli täynnä pelaajia.

Kierros eteni puoli tuntia ja lopettelimme viidettä väylää, kun viereiseltä ensimmäiseltä väylältä kajahti haulikon laukaus. Yksi pelaajista oli ottanut golfbägistään haulikon ja ampunut toisen hanhista, toinen lennähti viereiseen lampeen.

Seuraavana päivänä pelasimme jälleen golfia Kahilanniemessä. Yksinäinen hanhi lensi ykkösväylälle puolisoaan kutsuen.

Viipurin Golf ei ole sietänyt juurikaan eläimiä kentillään. Hanhet kuulemma sotkevat viheriöitä jätöksillään. Jotkut pelaajatkin kuulemma asiasta valittavat. Luvan kanssa hanhia on ammuttu ennenkin kentältä.

Alueella on myös kettuja, jotka kaivavat bunkkereihin koloja. Yksi kettu pihisti kerran minun viheriölle lyömän palloni. Jolkotti pallo suussa pesäänsä. Minä ja varmasti suurin osa muistakin pelaajista pidämme ketuista ja hanhista – ylipäänsä luonnonläheisyydestä – golfkentällä. Ketut saattavat myös pelotella hanhia kentältä.

Golfista halutaan koko perheen lajia ja lapsia houkutellaan golfin pariin. En pidä ajatuksesta, että jollain pelaajista keskellä kaupunkia sijaitsevalla golfkentällä on golfbägissään ladattu haulikko.

Eläimet kuuluvat myös PGA Tourille:

http://www.pgatour.com/video/2014/04/21/top-10--animal-encounters-on-the-pga-tour.html

Lue kokonaan »

Puoluetuki on osa tasa-arvoista demokratiaa

Lisätty 30.04.2015

Pertti Mela kirjoitti Etelä-Saimaassa 22.4.2015 puoluetuesta ”puoluetukea riittää markkinameininkiin” ja uudestaan 29.4.2015 ”maailma muuttuu, puoluetuki ei”. Vastaan sillä kokemuksella, joka minulle on kertynyt puolen vuoden aikana suostuessani ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin ja liityttyäni samalla vihreään puolueeseen.

Yhteiskunta laittaa rahaa monenlaiseen toimintaan, tärkeään ja ehkä vähemmän tärkeään: armeijaan, poliisiin, palokuntaan, kouluihin, sairaaloihin, jäähalleihin, oopperaan, teattereihin, …puoluetukeen. Puoluetuki on mielestäni perusteltua. Se on osa tasa-arvoista demokratiaa.

Suurilla puolueilla rahaa saattaa riittää ”markkinameininkiinkin”, meillä vihreillä ei. Vaalikampanjointi maksaa. Osa tulee puolueelta (esimerkiksi kaikkien ehdokkaiden yhteismainokset lehdissä), mutta suurimman osan maksavat vihreät ehdokkaat omasta pussistaan. Suuria lahjoituksia vihreille ehdokkaille ei tyypillisesti anneta. Suurpääoma, ammattiyhdistysliike tai MTK eivät ole vihreille (eivätkä monelle muullekaan puolueelle) erityisen avokätisiä.

Demokratia maksaa. Puoluetuki mahdollistaa poliittisen toiminnan muillekin kuin rikkaille ihmisille ja puolueille. En haluaisi elää yhteiskunnassa, jossa suurpääoma määrää kuka meitä hallitsee. Valta tuppaa kasaantumaan etuoikeutetuille. Siteeraan nobelisti Joseph Stiglitzia: ”Käytännössä kaikki Yhdysvaltain senaattorit ja useimmat edustajainhuoneen jäsenet kuuluvat varakkaimpaan 1 prosenttiin, pysyvät tehtävässään varakkaimman 1 prosentin ansiosta ja tietävät, että palvellessaan hyvin varakkainta 1 prosenttia heitä odottaa lopuksi palkkio varakkaimmalta 1 prosentilta.”

Puoluetuella on omat ongelmansa. Se sementoi suurten puolueiden valtaa – vahvimmat saavat eniten. Eduskunnan ulkopuoliset puolueet se jättää tyystin ilman tukea.

Lue kokonaan »

Venäläisomistukset

Lisätty 08.04.2015

Lähinnä iltapäivälehdistö on herätellyt henkiin venäläisten kiinteistönostokieltoa maalailemalla varsin mielikuvituksellisia uhkakuvia. Kansan reaktiot ovat olleet jopa absurdeja. Jotkut suomalaiset ovat alkaneet esimerkiksi pitää rakennuksista valokuvia ottavia venäläisturisteja Putinin agentteina.

Taloustaantuma Venäjällä vähensi viime vuonna venäläisten ostamien kiinteistöjen määrää Suomessa voimakkaasti. Toteutuneet kiinteistöjen ja tonttien myyntihinnat ovat tyypillisesti olleet varsin maltillisia. Vaikka kiinteistö ja tontti olisivat venäläisen perheen omistuksessa, olisivat ne edelleen Suomen maaperää.

En ymmärrä kaikkien poliitikkojen logiikkaa. Kuinka venäläisperheen mökki Parikkalan metsässä on uhka, mutta Rosatomin ydinvoimala Pyhäjoella ei?

Etelä-Karjalassa ja Suomessa suurin ETA-alueen ulkopuolinen kiinteistönomistaja eivät ole venäläiset: http://www3.lut.fi/webhotel/teke/kklemola/media/2012/ES20121228-cityconin_suurin_omistaja_israelissa.pdf

Lue kokonaan »

Veronkierron purulla talouteen tasapainoa (Etelä-Saimaa, mielipide, 31.03.2015)

Lisätty 31.03.2015

Suomi velkaantuu muutaman miljardin euron vuosivauhtia. Kerätyt verot eivät riitä kattamaan menoja. Leikkauslistoja on esitetty ainoina vaihtoehtoina talouden tasapainottamiseksi. Leikattavaa toki varmasti on, mutta leikkauksilla on myös vaaransa, jos haluamme ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa.

                                                    "Poikkeamia on helpompi säätää kuin purkaa"

Julkisen sektorin tehostaminen tarkoittaa käytäntöön vietynä opettajien, poliisien ja sairaanhoitajien irtisanomisia. Huonoina aikoina yksityiseltä puolelta ei löydy töitä, joten tehostaminen tarkoittaa käytännössä ihmisten siirtämistä työtätekevistä toimettomiksi. Se ei ole yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.

Vähälle huomiolle talouden tasapainottamisessa on jäänyt harmaan talouden kitkentä. Harmaa talous ja veronkierto aiheuttavat noin 13 miljardin euron saamatta jääneet verotulot vuosittain.

Lisäksi pelkästään suuryritysten laillinen verosuunnittelu eli voittojen siirtäminen Suomesta veroparatiiseihin aiheuttaa lähes kahden miljardin euron vuosittaiset veromenetykset.

Vuosien mittaan poliitikot ovat erilaisia ryhmiä miellyttääkseen ja muista sekalaisista syistä tehneet verotukseen lähes 200 poikkeamaa, jotka vievät yhteiskunnalta verotuloja jopa 20 miljardia euroa vuodessa. Tyypillisesti näitä poikkeamia on helpompi säätää kuin purkaa. Osa niistä on jopa ympäristölle haitallisia.

Harmaan talouden, veronkierron, verosuunnittelun ja veropoikkeamien purkutalkoilla verotuloja pystyttäisiin kasvattamaan merkittävästi. Valtio- ja kuntatalous saataisiin tasapainoon ja veronalennukset ja muut toimet voitaisiin kohdentaa kilpailukyvyn, työllisyyden ja ympäristön kannalta järkevämmin.

Kimmo Klemola, eduskuntavaaliehdokas (vihr.), Lappeenranta
Lue kokonaan »

Klapit, pelletit ja hake ovat järkevää puun käyttöä (Maaseudun Tulevaisuus, mielipide, 27.03.2015)

Lisätty 30.03.2015

Metsät ovat tuoneet taloudellista hyvinvointia suomalaisille satoja vuosia. Metsien kasvu on jo yli sata miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja suurin osa kasvusta hakataan metsäteollisuuden tarpeisiin tai energiaksi. Uudet biotuotetehtaat lisäisivät hakkuita kymmenellä miljoonalla kuutiolla.

Kolikon toinen puoli on se, että metsien kasvu tarkoittaa suurempaa ihmisen kädenjälkeä ja luonnontilaisuuden häviämistä.

Ilman ihmistä metsien nettokasvu olisi nolla ja puiden elinkaari olisi satoja vuosia nykyisen joidenkin kymmenien vuosien sijaan.

Kestävät hakkuumäärät eivät tarkoita ekologista kestävyyttä, vaan hakkuumääriä jotka eivät vaaranna tulevia hakkuita. Ympäristöjärjestö WWF kiinnitti ansiokkaasti huomiota lisääntyvien hakkuiden ongelmaan (MT 13.2.).

Yhdestä asiasta olen WWF:n kanssa eri mieltä.

WWF:n mukaan puu pitäisi käyttää mieluummin nestemäisten biopolttoaineiden tuotantoon kuin polttaa sellaisenaan.

Olen tehnyt elinkaarilaskelmia suomalaisen puun energiakäytölle. Puun jalostaminen esimerkiksi etanoliksi autojen tankkiin vähentää öljynkulutusta ja hiilidioksidipäästöjä. Samaan öljynkäytön ja hiilidioksidipäästöjen vähennykseen päästään kuitenkin puolta pienemmällä puumäärällä polttamalla puu klapeina, pelletteinä tai hakkeena öljylämmitteisissä taloissa – murto-osalla etanoliksi jalostamisen kustannuksista.

 

Kimmo Klemola

kansanedustajaehdokas (vihr.)

Lappeenranta

Lue kokonaan »

Vuoden ilmastoteko 2015

Lisätty 21.02.2015

Energiateollisuus ry järjestää joka vuosi vuoden ilmastoteko -"kilpailun". Käykää äänestämässä, ja mieluusti minun projektiani, joka on yksi näistä: http://www.vuodenilmastoteko.fi/2015ehdokkaat/index.html

Lue kokonaan »

Länsimediakin osaa suurennella uhkakuvia (Etelä-Saimaa mielipide 19.02.2015)

Lisätty 21.02.2015

Kansanedustaja Jukka Kopra (kok.) esitti Je suis Charlien aikaansaaman sananvapausinnostuksen valossa erikoisia vaatimuksia Yleisradion itsesensuurista ja Russia Today -televisiokanavan kieltämisestä (Mielipide 14.2.).

”Propaganda” ei ole Venäjän median yksinoikeus. Vastaavaan syyllistyy myös länsimedia. Suomessakin iltapäivälehdet ovat harrastaneet uutisoinnissaan ja otsikoissaan ylilyöntejä ja uhkakuvien luomista. Syyt ovat varmasti pääosin kaupallisia.

Ukrainan uutisointi muistuttaa Balkanin sotien uutisointia 1990-luvulla. Länsimedia loi Balkanin tapahtumista alun alkaen hyvin mustavalkoisen kuvan. Balkanin konflikteissa oli monia osapuolia, jotka syyllistyivät raakuuksiin. Serbit valittiin demoniksi, jota lähtökohtaa kaikki uutisointi tuki. Osaltaan median luoma keinotekoinen hyvä–paha-asetelma monimutkaisesta ja jopa kaoottisesta konfliktista johtui varmasti siitä, että se myi. Se ei ollut ylhäältä johdettua vaan eräänlaista laumajournalismia.

USA:n armeijan Hearts and minds -operaatiossa Irakin sodan alussa vuonna 2003 satoja toimittajia pääsi ns. embedded-journalisteiksi Kuwaitiin USA:n valittujen joukkojen mukaan. Siellä Helsingin Sanomien ja Ylen kaksi toimittajaa muiden mukana kypärä päässä imivät yhteenkuuluvaisuuden tunnetta USA:n joukkoihin. Tarkoitus oli vaikuttaa uutisointiin, ja siinä myös pitkälti onnistuttiin.

Kaikkeen uutisointiin on syytä suhtautua kriittisesti.

Lue kokonaan »