|
|
Maapallo ja ilmastonmuutos
Kimmo Klemola Miksi maapallon sisäosa on kuuma? Maan sisäosien lämpö on peräisin uraanista, toriumista ja kaliumista, niiden hitaasta radioaktiivisesta hajoamisesta. Lämpö ei sieltä pääse oikein minnekään ja sisus pysyy kuumana. Muitakin syitä lienee, esimerkiksi maapallon liike ja pyöriminen ja ytimen kitka. Maaperässä on varsin paljonkin radioaktiivista ainetta, joka aikojen saatossa hajoaa. Hajoamisen tuotteet ovat tuttuja, esimerkiksi radon. Tästä johtuu mm. talonrakentajille tuttu radonongelma. Lähempänä maanpintaa energia poistuu avaruuteen. Tarpeeksi syvissä kaivoksissa saattaa olla jo varsin kuuma. Meillä on aurinko planeetan ulkopuolella lämmittämässä ja maan ytimessä uraanin ja toriumin hajoaminen. Fuusio ja fissio. Onko kasvihuoneilmiö totta? Kuun keskilämpötila on -17 ºC ja maan +15 ºC. Etäisyys auringosta on sama ja jos maan ytimen uraanifissio jätetään huomiotta, on erotus 32 ºC kasvihuoneilmiön aikaansaama. Hiilidioksidin lisääntyminen ilmakehässä kasvattaa tuota eroa. Venus-planeetan paksu hiilidioksidi-ilmakehä saa Venuksella aikaan voimakkaan kasvihuoneilmiön. Tärkein kasvihuonekaasu maapallolla on vesihöyry. Ihmisen toiminta vaikuttaa muiden kasvihuonekaasujen, tärkeimpänä hiilidioksidin, määrään. Muita kasvihuonekaasuja ovat mm. metaani ja jotkut typpioksidit. Ilmaston lämmetessä myös vesihöyryn määrä ilmakehässä nousee, mikä edelleen voimistaa ilmastonmuutosta. Meret hiilinieluna Esiteollisesta ajasta (noin 1850) maapallon ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on noussut 280 ppm:stä 380 ppm:ään, korkeimmalle tasolle miljooniin vuosiin. Syynä on fossiilisten polttoaineiden käyttö. Jos lasketaan hiilidioksidipäästöt 150 vuoden aikana poltetuista fossiilisista polttoaineista, tulisi ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden olla 480 ppm. "Kateissa" oleva hiilidioksidi ei ole päätynyt kasveihin vaan meret ovat absorboinet sen. Ilmaston muutoksen lisäksi ongelmana on valtamerien happamoituminen hiilidioksidin absorboitumisen seurauksena. Sillä voi olla seurauksia koko valtamerten ekosysteemiin, mm. koralliriuttojen pelätään tuhoutuvan. Golf-virta Golf-virta on eräänlainen luonnon pumppu. Jostain Amazonin tienoilta virtaa lämmin pintavesi pohjoiseen ja tekee Länsi-Euroopan leudoksi. Pohjois-Atlantilla vesi viilenee ja yhdessä suolavaikutuksen kanssa muuttuu painavammaksi painuen pohjaan ja työntäen syvät vesimassat etelään. Hiilidioksidilla on vaikutusta Golf-virtaan. Ilmaston lämmetessä ilma pystyy kantamaan ja haihduttamaan enemmän vettä meristä. Tämä vesi sataa nimenomaan viileämmällä Pohjois-Atlantilla pienentäen pintaveden suolapitoisuutta ja kykyä painua alas. Toisaalta ilman lämpiäminen lämmittää vesiä ja pienentää niiden kykyä absorboida hiilidioksidia. Enemmän hiilidioksidia jää siis ilmaan. Ilmaston lämpeneminen onkin siinä mielessä itseään kiihdyttävä ilmiö. Merethän ovat sitoneet noin puolet ilmaan tuprutetusta hiilidioksidista. Golf-virta on aiemminkin maailmanhistoriassa "sammunut" varsin äkillisestikin. Monet ilmastotutkijat ovat tosin sitä mieltä, että Golf-virta ei ole vaarassa tyrehtyä ja että asiaa on vahvasti liioiteltu. Ilmastonmuutos kannattaa ottaa vakavasti Olisi aika vastuutonta jättää huomiotta ilmastonlämpenemisen riskit. Vaikka muutokset olisivat aluksi pieniä niin pitoisuuksissa kuin lämpötiloissa, voi shokki koko ekosysteemille olla melkoinen. Toisaalta onko meillä varaa ottaa riskiä, vaikka täyttä varmuutta ilmaston lämpenemisestä ja sen syistä ei olisikaan? Ja fossiilisten polttoaineiden käytön rajoittamisella on varmasti enemmän hyviä kuin huonoja puolia.
|