|  | Energy blog   Mitkä uusiutuvat raaka-aineet soveltuvat parhaiten bioenergian tuotantoon? Kimmo Klemola
 27.04.2006
 (uusittu 17.03.2009)
 Vuonna 1909 saksalainen 
kemisti Fritz Haber teki ehkäpä viime vuosisadan merkittävimmän keksinnön. Hänen 
onnistui yhdistää ilman typpi ja maakaasusta tuotettu vety ammoniakiksi. 
Ammoniakista valmistetaan typpihappoa, josta puolestaan valmistetaan 
lannoitteita ja räjähteitä. Teolliset lannoitteet mahdollistivat teollisen 
maatalouden, tai tehomaatalouden, synnyn ja maapallon väestöräjähdyksen. Ilman 
Haberin keksintöä meitä olisi maapallolla ehkä vain kolme miljardia. Haberin 
keksintö teki myös mahdolliseksi massiivisen räjähdysainetuotannon, mikä 
puolestaan mahdollisti maailmansotien tuhovoiman. Fossiilienergiaa 
tarvitaan teollisessa maataloudessa runsaasti. Seuraavassa on lueteltu teollisen 
viljelyn vaatiman energian lähteet: 
  
Typpilannoitteet (kaikki 
fossiilienergiasta)
Fosfaatit, kalium ja 
kalkki (suurin osa fossiilienergiasta)
Kasvi- ja hyönteismyrkyt 
(kaikki fossiilienergiasta)
Fossiiliset polttoaineet: 
diesel, bensiini, nestekaasu, maakaasu (kaikki fossiilienergiasta)
Sähkö (maailmanlaajuisesti 
lähes kaikki fossiilienergiasta)
Kuljetus (kaikki 
fossiilienergiasta)
Siemenet ja kastelu (suurin 
osa fossiilienergiasta)
Infrastruktuuri (suurin 
osa fossiilienergiasta)
Työvoima (suurin osa 
fossiilienergiasta) Teollinen maatalous siis 
käyttää runsaasti fossiilienergiaa. Lisäksi luonnon monimuotoisuus kärsii, 
maaperä köyhtyy, ympäristö saastuu kemikaaleista ja puhtaat vesivarat 
pilaantuvat. Tulevien sukupolvien elämisen edellytykset vaarantuvat. Teollinen maatalous ei ole kestävää, joten viljellyt 
peltoenergiakasvit eivät voi olla kestävä ratkaisu energiaongelmaamme. Tällä 
hetkellä käytännössä kaikki liikenteen biopolttoaineet tehdään 
peltoviljelykasveista eli ruoasta – ohrasta, rypsistä, palmuöljystä, 
sokerijuurikkaasta, sokeriruo’osta ja maissista – mikä on nälkää näkevässä ja 
väestömäärältään alati kasvavassa maailmassa eettinen ongelma.  Joka päivä 
maapallon väkiluku kasvaa noin 200 000:lla 
– Tampereen 
asukasluvun verran. Tämän määrän ruokkimiseen tarvittaisiin joka päivä noin 60 
000 hehtaaria peltoa lisää. Maailmassa on nyt yli kolme miljardia aliravittua 
ihmistä. Vuonna 2050 meitä lienee maapallolla yli kolme miljardia ihmistä 
enemmän kuin nyt. 
 
 Yhtä maapallon ihmistä kohti on 0,3 hehtaaria viljeltyä peltoa. Keskimääräinen 
suomalaishenkilöauto tarvitsee etanolipolttoainetta varten 1,4 hehtaaria ohrapeltoa, 
amerikkalaisauto 2,4 hehtaaria. Yhden amerikkalaisauton vaatimalla peltomäärällä 
ruokkisi 16 kenialaista. USA:ssa on 240 miljoonaa henkilöautoa (henkilöautolla 
tarkoitetaan tässä henkilöauton tavoin käytettävää autoa).
 
 Järkevintä biomassan energiakäyttöä on jätteen ja puun käyttö. Esimerkiksi 
korjuutähteet kuten oljet eivät kuitenkaan ole jätettä, vaan ne on maaperän 
köyhtymisen estämiseksi jätettävä peltoon. Biojätteelle järkevä käyttötapa on 
kompostointi tai mädätys ja palautus multana ja ravinteina pellolle. Sen sijaan esimerkiksi 
hampurilaisbaarien paistinrasvat ovat jätettä, ja niistä on järkevää valmistaa 
biodieseliä – vaikkakin määrät jäävät mitättömiksi.
 
 Karjanlannan prosessointi biokaasuksi voi olla taloudellista ja järkevää, mikäli 
karja on tarpeeksi suuri. Biokaasu kannattaa käyttää sähkön- ja lämmöntuotantoon, 
kuten kaatopaikkojen ja vedenpuhdistamoiden biokaasutkin. Biokaasutuksessa 
lannan ravinteet säilyvät, mutta pelloille levitettäessä lietteen hajuhaitat 
pienevät. Biokaasussa on potentiaalia myös autojen polttoaineeksi. Suomalainen 
nautakarjan lanta riittäisi energianlähteeksi kolmelle prosentille Suomen 
henkilöautoista. Biokaasusta täytyisi kuitenkin poistaa hiilidioksidi. 
Haittapuoli on myös mm. kaasuautojen kaasunjakelun infrastruktuurin puuttuminen.
 
 Peltoenergiakasveihin verrattuna puu on kestävä polttoaine, joka kannattaa 
käyttää fossiilisten polttoaineiden korvaajana yhdistetyssä sähkön- ja 
lämmöntuotannossa sekä pientalojen lämmitysöljyn ja sähkölämmityksen korvaajana. 
Maailmanlaajuisesti puunkäyttöä voidaan vielä lisätä, mutta EU:ssa ja jopa 
Suomessa puun käytön rajat ovat jo tulossa vastaan. Suomi on jo nyt yksi 
maailman suurimmista raakapuun tuojista. Puun käytön lisäämisen hinta ovat mm. 
sademetsien hakkuut ja nopeasti kasvavat puuplantaasit, jotka tehokkaasti 
tuhoavat luonnon monimuotoisuutta.
 
 Liikenteen polttoaineiden tuottaminen puumassasta ei ole järkevää. Vaikka 
tuotetun polttoaineen, kuten etanolin, fossiilitase onkin positiivinen, 
saavutetaan selvästi suuremmat hiilidioksidipäästöjen vähennykset yhdistetyssä 
sähkön- ja lämmöntuotannossa. Tilanne saattaa muuttua tulevaisuudessa, mikäli 
halutaan tuottaa sekä biopolttoaineita että arvokkaita kemikaaleja niin 
sanotuissa biojalostamoissa, jolloin energiataseiden merkitys tulee hämärtymään.
   
Lisäaineistoa:Ammoniakki
 Typpihappo
 NPK-lannoitteet
 Bioetanoli
 Biometanoli
 Biodiesel 
– 
kasviöljyt
 Biodiesel 
– 
Fischer–Tropsch
 Biodiesel – NExBTL
 ETBE
   
Energy blogwww.dontfly.org
 |