Energy blog

 

Vetyauto – FreedomCar

Kimmo Klemola
24.05.2006
 

Vetyauton tiellä on lukuisia ongelmia kuten vedyn valmistaminen. Miksi George W. Bushin hallinto panostaa julkisia varoja vetyautotutkimukseen?

Bushin hallinto on kieltäytynyt allekirjoittamasta Kioton ilmastosopimusta, koska se on vahingollinen Yhdysvaltojen taloudelle. Se on valinnut teknologian kehittämisen tien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi pitkällä tähtäimellä. Bushin hallinnon tavoitteena on vähentää talouden päästöintensiteettiä vuoteen 2012 mennessä 18 % vuoden 2002 tasosta. Päästöintensiteettitavoite on hämäävä ja huomattavasti helpompi toteuttaa kuin Kioton asettama päästötavoite, koska se nostaa absoluuttisia kasvihuonepäästöjä 14 % vuoden 2002 tasosta ja 30 % vuoden 1990 tasosta.

Teknologian kehittäminen nojaa lähinnä kahteen Bushin hallinnon ohjelmaan, FreedomCar eli vetyauto-ohjelma ja FutureGen eli hiilivoimaloiden hiilidioksidin talteenottoon tähtäävä ohjelma. Autojen vetytalouden ongelmat ovat massiivisia polttokennoteknologiassa, vedyn tuotannossa, varastoinnissa ja jakelussa. Jotain kertoo jo sekin, että litra tavallista bensiiniä sisältää 65 % enemmän vetyä kuin litra -252 celsiusasteen nesteytettyä vetyä. On epärealistista odottaa merkittävää vetyautojen läpimurtoa tällä vuosisadalla. FreedomCar-nimikin jo antaa osviittaa, että teknologiaohjelma on pitkälti hallituksen pr-hanke. Autotehtaiden kannattaa olla vetyautokehityksessä mukana, koska ne saavat runsain mitoin julkista kehitysrahaa ja ”puhtaan auton” kehitystyötä voi pitää vaihtoehtona vastustettaessa uusille autoille kaavailtuja tiukempia päästörajoituksia.

Myös FutureGen-ohjelmaa on arvosteltu. Hiilidioksidin talteenotto ja loppusijoitus ovat kalliita ja vähentävät hiilivoimaloiden hyötysuhdetta. Kriitikkojen mielestä ei kannattaisi tukea sellaista hiilivoimaa, jolla tuotettu sähkö on jopa kalliimpaa kuin vaihtoehtoisilla uusiutuvilla energiamuodoilla tuotettu. USA:n energiateollisuus ei myöskään vapaaehtoisesti siirry kalliiseen ja tehottomampaan teknologiaan. Mitään merkkejä teknologian käyttöönottoon pakottavista lainsäädännöllisistä toimista ei ole näköpiirissä.

On myös esitetty, että lainsäädännöllä suosittaisiin puhtaampaa autoteknologiaa. Monelta taholta on ehdotettu esimerkiksi verohuojennuksia hybridiautoille. Tällainen käytäntö voisi kuitenkin johtaa ristiriitaisuuksiin. Yhdysvalloissa hybridikehityksen eturintamassa ovat katumaasturit eli SUVit. Pitäisikö Suomessa antaa verohelpotuksia amerikkalaisten hybridikatumaastureiden ostajille, jos maasturit aiemman 25 litran sijasta kuluttavat vain 20 litraa satasella? Mahdollisten verohelpotusten tulisi perustua kulutukseen ja päästöihin, ei tiettyyn tekniikkaan. Suomen auto- ja polttoaineverojärjestelmä on ympäristöä suosiva eikä kaipaa suuria muutoksia.

 

Energy blog
www.dontfly.org