| Energy blog   
Vetyauto – 
FreedomCar 
Kimmo Klemola24.05.2006
 
 Vetyauton tiellä on lukuisia ongelmia kuten vedyn 
valmistaminen. Miksi George W. Bushin hallinto panostaa julkisia varoja 
vetyautotutkimukseen? Bushin hallinto on kieltäytynyt allekirjoittamasta Kioton 
ilmastosopimusta, koska se on vahingollinen Yhdysvaltojen taloudelle. Se on 
valinnut teknologian kehittämisen tien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi 
pitkällä tähtäimellä. Bushin hallinnon tavoitteena on vähentää talouden 
päästöintensiteettiä vuoteen 2012 mennessä 18 % vuoden 2002 tasosta. 
Päästöintensiteettitavoite on hämäävä ja huomattavasti helpompi toteuttaa kuin 
Kioton asettama päästötavoite, koska se nostaa absoluuttisia kasvihuonepäästöjä 
14 % vuoden 2002 tasosta ja 30 % vuoden 1990 tasosta.  Teknologian kehittäminen nojaa lähinnä kahteen Bushin 
hallinnon ohjelmaan, FreedomCar eli vetyauto-ohjelma ja FutureGen eli 
hiilivoimaloiden hiilidioksidin talteenottoon tähtäävä ohjelma. Autojen 
vetytalouden ongelmat ovat massiivisia polttokennoteknologiassa, vedyn 
tuotannossa, varastoinnissa ja jakelussa. Jotain kertoo jo sekin, että litra 
tavallista bensiiniä sisältää 65 % enemmän vetyä kuin litra -252 celsiusasteen 
nesteytettyä vetyä. On epärealistista odottaa merkittävää vetyautojen läpimurtoa 
tällä vuosisadalla. FreedomCar-nimikin jo antaa osviittaa, että 
teknologiaohjelma on pitkälti hallituksen pr-hanke. Autotehtaiden kannattaa olla 
vetyautokehityksessä mukana, koska ne saavat runsain mitoin julkista 
kehitysrahaa ja ”puhtaan auton” kehitystyötä voi pitää vaihtoehtona 
vastustettaessa uusille autoille kaavailtuja tiukempia päästörajoituksia.  Myös FutureGen-ohjelmaa on arvosteltu. Hiilidioksidin 
talteenotto ja loppusijoitus ovat kalliita ja vähentävät hiilivoimaloiden 
hyötysuhdetta. Kriitikkojen mielestä ei kannattaisi tukea sellaista hiilivoimaa, 
jolla tuotettu sähkö on jopa kalliimpaa kuin vaihtoehtoisilla uusiutuvilla 
energiamuodoilla tuotettu. USA:n energiateollisuus ei myöskään vapaaehtoisesti 
siirry kalliiseen ja tehottomampaan teknologiaan. Mitään merkkejä teknologian 
käyttöönottoon pakottavista lainsäädännöllisistä toimista ei ole näköpiirissä.
 On myös esitetty, että lainsäädännöllä suosittaisiin 
puhtaampaa autoteknologiaa. Monelta taholta on ehdotettu esimerkiksi 
verohuojennuksia hybridiautoille. Tällainen käytäntö voisi kuitenkin johtaa 
ristiriitaisuuksiin. Yhdysvalloissa hybridikehityksen eturintamassa ovat 
katumaasturit eli SUVit. Pitäisikö Suomessa antaa verohelpotuksia 
amerikkalaisten hybridikatumaastureiden ostajille, jos maasturit aiemman 25 
litran sijasta kuluttavat vain 20 litraa satasella? Mahdollisten verohelpotusten 
tulisi perustua kulutukseen ja päästöihin, ei tiettyyn tekniikkaan. Suomen auto- 
ja polttoaineverojärjestelmä on ympäristöä suosiva eikä kaipaa suuria muutoksia. 
 
  
Energy blogwww.dontfly.org
 |