Energy blog

 

Palmuöljystä suomalaista biodieseliä

Kimmo Klemola
23.10.2006
Updated 07.02.2008

Neste Oil Oyj julkaisi 20.10.2006 lehdistötiedotteen ”Neste Oilin biodiesel vähentämään pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen päästöjä”. Tiedotteen mukaan ”Neste Oil, Helsingin kaupungin liikennelaitos (HKL) ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta (YTV) ovat tehneet aiesopimuksen Neste Oilin toisen sukupolven biodieselin laajamittaisesta kokeilusta pääkaupunkiseudun bussiliikenteessä ja jätekuljetuksissa.”

Teknisiltä ominaisuuksiltaan Nesteen biodiesel, kauppanimeltään NExBTL, on erinomainen dieselpolttoaine, ja sen valmistusprosessin kehittäjät ovat saaneet mm. Kemianteollisuus ry:n innovaatiopalkinnon. Neste Oilin biodieselissä ei ole aromaatteja ja rikkiä, sen kylmäominaisuudet ovat hyvät, setaaniluku on korkea ja typpi- ja pienhiukkaspäästöt ovat tavallista dieseliä alhaisemmat. Yhtiön omien laskelmien mukaan hiilidioksidipäästöt laskevat noin 70 % verrattuna raakaöljystä valmistettuun dieseliin. Biopohjaisena NExBTL hyötyy myös monista hallitusten biopolttoaineille antamista eduista ja EU:n biopolttoainedirektiivin velvoitteista. Öljy-yhtiölle biodiesel tuo myös imagoetua suuren yleisön silmissä. Sijoittajatkin ovat ottaneet Neste Oilin aggressiivisen biodieselin laajentamisstrategian hyvin vastaan.

Neste Oilin biodieselillä on myös kääntöpuoli. NExBTL ei ole nimestään (Next Generation Biomass to Liquid) ja yhtiön mainoslauseista huolimatta toisen sukupolven biopolttoaine. Se tehdään muiden ensimmäisen sukupolven biopolttoaineiden tapaan ruoasta. Perinteisessä ensimmäisen sukupolven biodieselprosessissa biodiesel valmistetaan kasviöljyistä ja fossiilipohjaisesta metanolista. Nesteen prosessissa biodiesel valmistetaan kasviöljyistä ja fossiilipohjaisesta vedystä. Nesteen prosessi voi käyttää raaka-aineena myös eläinrasvoja. Toisen sukupolven biopolttoaineet valmistetaan biomassasta, joka ei ole ruokaa tai kilpaile suoraan ruoantuotannon kanssa. Maailmassa ei valmisteta teollisesti toisen sukupolven biopolttoaineita. Kärjistäen voi sanoa, että Neste Oil on antanut hiirelleen nimen "Norsu" ja väittää hiiren olevan sillä perusteella elefantti.

Suurin ongelma Neste Oilin biodieselissä on kuitenkin sen pääraaka-aineeksi kaavailtu palmuöljy. Palmuöljy on hyvä esimerkki siitä, ettei bio- välttämättä tarkoita eko-. Palmuöljyplantaasien tieltä raivataan sademetsä ja maaperä kuivataan, kasketaan ja käsitellään koneellisesti. Helsingin yliopiston tutkijoiden Jyrki Jauhiaisen ja Harri Vasanderin (Helsingin Sanomat 13.10.2006) laskelmien mukaan palmuöljybiodieselin koko tuotannon elinkaaren hiilidioksidipäästöt ovat jopa yli viisinkertaiset verrattuna tavalliseen raakaöljystä valmistettuun dieseliin. Lisäksi maailman monimuotoisin ekosysteemi eli sademetsä kasveineen, lintuineen, hyönteisineen, matelijoineen ja orankeineen tuhotaan tai on jo tuhottu palmuöljyntuotannon tieltä. Arvioidaan, että noin 20 vuodessa käytännössä kaikki Borneon sademetsät tullaan hakkaamaan pitkälti palmuöljyntuotannon takia. Lisääntyvä biodieselin valmistus palmuöljystä tarkoittaa sademetsien raivaamista Kaakkois-Aasiassa. Pääkaupunkiseudun pienhiukkaspäästöjen vähentämisen ekologinen hinta toisella puolella maapalloa on kova.

Lähinnä brasilialaisen soijan tuotannon ympäristöongelmien takia heinäkuussa 2006 Turussa pidetyssä EU:n ympäristöministerien epävirallisessa kokouksessa esitettiin tuontikieltoa tuotteille, joiden tuottamisesta on aiheutunut haittaa ympäristölle. Palmuöljyn ja brasilialaisen soijaöljyn tuontia tuskin kuitenkaan voidaan kieltää tai rajoittaa maailmankaupan sääntöjen takia. Vastuu trooppisten metsien tuhoamisesta jää yhtiöille ja kuluttajille.

Julkikuvansa parantamiseksi palmuöljyn tuottajat ja palmuöljyä käyttävä teollisuus perustivat yhdessä joidenkin ympäristöjärjestöjen (WWF) kanssa vuonna 2004 ”Kestävän palmuöljyn pyöreän pöydän” (Roundtable on Sustainable Palm Oil, RSPO). RSPO:n säännöt eivät puutu palmuöljyplantaasien laajentumiseen sademetsiä hakkaamalla tai palmuöljyn kysynnän kasvuun. Järjestöä onkin arvosteltu mm. siitä, että sen tavoitteena on kestävä toimitusvarmuus, ei kestävä tuotanto. Jopa järjestön nimeä on kritisoitu – kestävää palmuöljyntuotantoa ei pidetä mahdollisena.

Neste Oil pystyy valmistamaan biodieseliä myös ympäristöystävällisesti. NExBTL on ekologinen biopolttoaine, jos se valmistetaan hampurilaisbaarien paistinrasvoista ja teurastamojen tähderasvoista. Neste Oil valmistautuu myös todellisen toisen sukupolven biodieselin valmistamiseen Fischer–Tropsch-teknologialla.

Kaikki liikenteen biopolttoaineet tehdään tällä hetkellä ruoasta. Pian joudumme tekemään eettisesti vaikean valinnan, käytetäänkö pellot ja plantaasit rikkaiden maiden autojen vai köyhien maiden nälkäisten ruokkimiseen. Joka päivä maailman väkiluku kasvaa 200 000:lla – Tampereen asukasluvun verran.

Biodieselin valmistajia houkuttaa käyttää raaka-aineena myrkyllistä syötäväksi kelpaamatonta kasviöljyä, jolloin biodieseltuotanto ei näyttäisi kilpailevan ruoantuotannon kanssa. Tässä asiassa on oltava tarkkana. Esimerkiksi jatropha-pensaita voidaan istuttaa karuille aavikoituville alueille ja näin estää maaperän eroosiota. Saatu jatropha-öljy on syötäväksi kelpaamatonta, mutta siitä voidaan valmistaa biodieseliä. Syötäväksi kelpaamattoman myrkyllisen kasviöljyn viljely mailla, joita voidaan käyttää ruokaöljyn tuotantoon, kilpailee kuitenkin suoraan ruoantuotannon kanssa. Tavallaan tilanne olisi jopa pahempi. Ruokahuollon kriisitilanteissa kasviöljy ei kelpaisi ihmisravinnoksi. Myrkyllisten kasviöljyjen tuotannon tulisi siis olla viimeinen vaihtoehto ja sitä tulisi tapahtua ainoastaan heikkolaatuisimmilla muussa tapauksessa aavikoituvilla viljelysmailla.

Lopuksi lainaus:

Nesteen tulee irtisanoutua palmuöljyn käytöstä. Ongelmallisempaa raaka-ainetta biopolttoaineelle on vaikea löytää. Laajamittainen palmuöljyn käytön lisääminen johtaa väistämättä sademetsäkatoon Kaakkois-Aasiassa. On sama mistä palmuöljyn ostaa, kun kulutus siirtyy ongelmallisille viljelmille, toteaa Maan ystävien metsävastaava Otto Miettinen.
[http://www.maanystavat.fi/metsa/061114.htm
]

XXXXXXXXXXXXXXXXXX

Kommentteja 06.09.2007:

Valtiovarainministeriön tiedote 224/2007, 30.08.2007
Sinivihreän hallituksen ensimmäinen budjetti: Veroratkaisujen perusteena vastuullisuus, ympäristönäkökohdat ja oikeudenmukaisuus

Biopolttoöljy vapautetaan verosta.

Käytännössä Suomessa on markkinoilla teollisesti tuotettua biopolttoöljyä vain Neste Oilin NExBTL-palmuöljydiesel.

Neste Oil Oyj, Lehdistötiedote, 12.07.2007
Neste Oil lämmittää biolämmitysnesteellä asuntomessujen Hämeenherra-talon

Suomalaisen öljylämmitteisen pientalon lämmitykseen kuluu keskimäärin 2800 litraa kevyttä polttoöljyä vuodessa. NEXBTL-biodieseliä tai perinteistä vaihtoesteröinnillä valmistettua rypsibiodieseliä kuluu 2920 litraa vuodessa johtuen näiden raakaöljypohjaista lämmitysöljyä pienemmästä energiatiheydestä. Tämän määrän tuottamiseen NExBTL-prosessilla tarvitaan 3030 litraa palmuöljyä. Palmuöljyn keskimääräinen hehtaarisaanto maailmassa on 3860 litraa vuodessa [1]. Suomalaiskotien lämmittäminen on tyystin uusi palmuöljyn käyttökohde. Voidaan katsoa, että nimenomaan uusien palmuöljyn käyttökohteiden takia joudutaan raivaamaan sademetsiä uuden palmuöljytuotannon tieltä. Yhden palmuöljyä (Nesteen NExBTL) lämmitykseen käyttävän omakotitalon takia joudutaan raivaamaan 0,79 hehtaaria (3030/3860) sademetsää.

Neste Oil Oyj, lehdistötiedote, 05.06.2007
Neste Oil ostaa rypsiöljyä Raisiolta biodieselin raaka-aineeksi

Neste Oil ja Raisio ovat sopineet, että Raisio toimittaa tänä vuonna Neste Oilille 10 000 tonnia rypsiöljyä biodieselin raaka-aineeksi.

Neste Oilin kahden tehtaan raaka-ainetarve tulee olemaan 400 000 tonnia. Raision rypsiöljy siis kattaa tuosta tarpeesta 2,5 %. Mikäli lasketaan omakotitalon lämpiävän rypsiöljypohjaisella NExBTL-biodieselillä, tarvitaan yhtä taloa varten rypsiöljyä vuosittain määrä, jolla voitaisiin tuottaa 13 560 kpl 400 gramman Keiju 60 -margariinirasiaa. Raision toimittama rypsiöljy tulee ulkomailta.

"Veroratkaisujen perusteena vastuullisuus, ympäristönäkökohdat ja oikeudenmukaisuus..."

 

Lähteet:

1. Reinhardt Guido, Rettenmaier Nils, Gärtner Sven, Pastowski Andreas, Rain Forest for Biodiesel? Ecological effects of using palm oil as a source of energy, WWF Germany, Frankfurt am Main, April 2007.

 

Lisätietoja:
Tropical peatlands, palm oil and global warming
Palmuöljystä biopolttoainetta - Viljelmät leviävät Kaakkois-Aasiassa, Niko Humalisto
Palmuöljy ei vielä kestävä biopolttoaine, tiedote 14.11.2006, Suomen luonnonsuojeluliitto
Nesteen luovuttava palmuöljyn käytöstä, tiedote 14.11.2006, Otto Miettinen, Maan ystävät
Palm oil plantations for biofuel production threaten tropical rainforest in Kalimantan, Klute Marianne
Biodiesel: VOME, BTL or NExBTL?, Kimmo Klemola
WWF: pääyhteistyökumppanit

 

Energy blog
www.dontfly.org