|
WWF: Ilmastopolitiikan väittämät ja vastaukset
Kimmo Klemola Väite ”Liikenteen biopolttoaineet ratkaisevat kasvavan liikenteen aiheuttamat ongelmat.” Vastaus Tällä hetkellä käytännössä kaikki maailman biopolttoaineet valmistetaan ruoasta – viljasta ja ruokaöljyistä. Ruoantuotanto perustuu fossiilienergian ja muiden rajallisten luonnonvarojen intensiiviseen käyttöön ja on suurimmalta osin kestämätöntä. Maailman väkiluku kasvaa joka päivä 200 000:lla eli joka päivä maailmaan syntyy yksi Tampere lisää. Tulee olemaan valtava haaste ruokkia tulevina vuosikymmeninä miljardeja ihmisiä nykyistä enemmän. Mikäli kaikki ruoka, joka maailmassa vuodessa tuotetaan1, jalostettaisiin biopolttoaineiksi – etanoliksi ja biodieseliksi, vain 42 % maailman autojen bensiinin ja dieselin tarpeesta tulisi täytetyksi. Mikäli kaikki maailmassa juotavaksi valmistettava olut, viini ja viina tislattaisiin etanoliksi, vain vajaa prosentti maailman autoista saisi polttoaineensa. Mikäli kaikki maailmassa käytetty puu käytettäisiin autojen polttoaineen valmistamiseen, vain 18 % maailman autoista saataisiin liikkumaan. Maailmaan on hetkessä syntymässä valtava kapasiteetti biopolttoaineiden valmistamiseksi eli ihmisten ruoan jalostamiseksi autojen ruoaksi – uusia tehtaita syntyy liukuhihnalta. Kun biopolttoainekapasiteetti on tarpeeksi suuri ja öljyn hinta tulevaisuudessa vääjäämättä nousee ja markkinat saavat päättää mitä ruoalle tehdään, ruoka jalostetaan mieluummin etanoliksi tai biodieseliksi eli ruokakaupan sijasta vilja päätyy bensa-asemalle. Öljy määrää vehnän, ruokaöljyn, maissin, soijan ja riisin hinnan, eikä maailman köyhillä ole enää varaa ruokaan, joka päätyy teollisuusmaiden rikkaiden autoihin. Ihmisen jälki maapallon ekosysteemiin on valtava. Maailmassa on kymmeniä miljoonia eliölajeja. Monokulttuurit, biopolttoaineet, teollinen maatalous ja ympäristön saastuminen ovat todellisia uhkia ekosysteemin monimuotoisuudelle. Kymmeniä eliölajeja kuolee joka päivä sukupuuttoon. Lajien häviämisvauhti on nykyään noin 100-kertainen verrattuna aikaan ennen ihmistä. Tulevina vuosikymmeninä lajien häviämisvauhdin pelätään nousevan jopa 10-kertaiseksi nykyisestä. Yksi eliölaji, ihminen, käyttää jo nyt noin puolet maapallon biomassasta. Lopuille jopa 30 miljoonalle eliölajille jää toinen puoli. Erityisen huolissaan tulisi olla valtamerten eliökannasta. Liikakalastus uhkaa tuhota merten kalakannat ja sitä kautta laajasti koko ravintoketjun. Toinen suuri huolenaihe ovat trooppiset sademetsät, joissa on useampia kasvi- ja eläinlajeja kuin missään muussa ekosysteemissä. Sademetsät ovat erityisen haavoittuvia. Niiden hedelmällisyys ja biomassa ovat kasvustossa lähellä auringossa kylpevää latvustoa maapohjan ollessa varsin köyhää. On pelättävissä, että pohjaton biopolttoainejano ajaa hakkaamaan suuren osan maailman sademetsistä ja istuttaman niiden paikalle esimerkiksi palmuöljyplantaaseja. Näin valitettavasti tapahtuu jo kiihtyvään tahtiin. Monokulttuuriplantaasien tieltä väistyy valtava lajikirjo kasveineen, hyönteisineen, matelijoineen, lintuineen ja nisäkkäineen. Samalla häviävät maapallon valtavat hiilinielut. Köyhä maaperä mahdollistaa plantaasiviljelyn vain rajoitetun ajan. Sademetsät eivät palaa hylättyjen plantaasien tilalle. Liikenteen biopolttoaineet eivät ratkaise kasvavan liikenteen aiheuttamia ongelmia. Niiden laajamittainen käyttö on ekokatastrofi. Tulemme myös olemaan vaikean päätöksen edessä; ruokimmeko maailman köyhät ja aliravitut vai rikkaiden maiden autot. 1) Laskelma ei sisällä pähkinöitä eikä pyydystettyjä eläimiä.
| |