|
WWF: Ilmastopolitiikan väittämät ja vastaukset
Kimmo Klemola Väite ”Liikenteen biopolttoaineiden energiatase on lähes aina negatiivinen” Vastaus Totta, tavallaan. Energian häviämättömyyden laki takaa, ettei energiaa saada ulos energiapanosta enempää. Uusiutuva energia saa alkuenergiansa käytännössä aina auringosta, jonka energiaa ei lasketa mukaan energiatase- tai hyötysuhdelaskelmissa, joten kyllä biopolttoaineella voi olla laskentatavasta riippuen positiivinen energiatase. Esimerkiksi sokeriruo’osta valmistetulla etanolilla raportoidaan olevan reilusti positiivinen energiatase, koska mukaan lasketaan vain viljelyn ja prosessin käyttämä fossiilienergia. Maa saadaan joksikin aika viljavaksi ilman teollisia lannoitteita kaskeamalla, ja sokeriruo’on puristusjäännös bagassi poltetaan tislausprosessin energiaksi. Vastaavasti puuetanoliprosessissa saavutetaan reilusti positiivinen energiatase, koska prosessienergia saadaan yli jääneestä puun ligniinistä. Hyvästä energiataseesta huolimatta biomassan energian käyttö on tehotonta. Periaatteessa myös viljaetanoliprosessissa olki voitaisiin polttaa prosessin tarvitsemaksi energiaksi ja saavuttaa positiivinen energiatase. On kuitenkin otettava huomioon, ettei pelloilta voi ottaa kestävästi vuodesta toiseen olkia pois maaperän köyhtymisen takia. Teollinen maatalous käyttää paljon fossiilienergiaa. Ruokapohjaisilla biopolttoaineilla (käytännössä kaikki biopolttoaineet tehdään nykyään ruoasta) energiatase on yleisesti niukasti positiivinen tai negatiivinen eikä niillä ole vaikutusta kasvihuonekaasupäästöihin. Eettisistä ja ympäristösyistä ruokapohjaisia biopolttoaineita ei tulisi tuottaa. Kiihtyvä teollinen viljely autoja varten saastuttaisi ympäristöä, vesivaroja ja vesistöjä, olisi uhka luonnon monimuotoisuudelle ja veisi maailman ruokahuollon ongelmiin. Toisen sukupolven biopolttoaineet, joita tehtäisiin esimerkiksi puusta, heinäkasveista tai muusta biomassasta, korvaisivat tehokkaammin öljyn käyttöä ja vähentäisivät hiilidioksidipäästöjä. Niiden energiatase siis olisi reilusti positiivinen. Samalle biomassalle olisi kuitenkin tehokkaampaakin käyttöä sähkön- ja lämmöntuotannossa, jossa öljynkorvaavuus ja hiilidioksidipäästöjen pieneneminen olisivat paljon liikennepolttoainekäyttöä merkittävämpiä. Tulevaisuuden huoltovarmuuden takia toisen sukupolven biopolttoainelaitoksia on syytä kaikesta huolimatta rakentaa Suomeen, jossa on vähän ihmisiä ja paljon biomassaa. Biopolttoaineet ovat kuitenkin niin suuri uhka ympäristölle, ettei niitä tulisi tuottaa niin kauan kuin ihmisten annetaan hankkia jättimaastureita ja lentää etelään lomille. Nelihenkisen perheen Thaimaan matkan kuluttaman öljymäärän korvaamiseen etanolilla kuluisi kuuden hehtaarin ohrasato. Sillä peltomäärällä ruokkisi 15 suomalaista tai 40 afrikkalaista.
| |