|
Yhdysvallat on mainettaan parempi ilmastoasioissa?
Kimmo Klemola Helsingin Sanomat julkaisi 8.2.2007 USA:n Suomen suurlähettilään Marilyn Waren kirjoituksen ”Yhdysvallat on mainettaan parempi ilmastoasioissa”. Samansisältöisiä kirjoituksia ovat julkaisseet myös muut USA:n suurlähettiläät kohdemaissaan. Kirjoituksissa ei ole oikeastaan mitään uutta. Muun muassa George W. Bushin ensimmäisen kauden energiaministeri Spencer Abrahamin Science-lehdessä vuonna 2004 julkaistussa artikkelissa käsiteltiin käytännössä samat asiat. Bushin hallinnon ilmastotavoitteiden pääkohdat voidaan tiivistää kolmeen Marilyn Waren kirjoituksessaan esittämään seikkaan, joita seuraavassa kritisoin. 1. ”Uudet kasvihuonekaasupäästöjä vähentävät teknologiat” Bushin hallinto on lanseerannut joitain puhtaan energian teknologiaohjelmia, joista tärkeimmät liittyvät hiilidioksidin talteenottoon kivihiilivoimaloissa ja vetytalouteen. Näiden teknologioiden pohjalle USA, Australia, Japani, Kiina, Etelä-Korea ja Intia perustivat Kioton sopimuksen kanssa kilpailevan blokin. Tavoitteena on, että uudet teknologiat joskus tulevaisuudessa ratkaisevat päästöongelmat eikä sitovia päästövähennystavoitteita sen takia tarvita. USA:n FutureGen-hankkeen tavoite on rakentaa kivihiilivoimaloita, jotka tuottavat sähköä ja vetyä ja joissa kivihiili otetaan talteen ja varastoidaan joko maaperään tai valtameriin. FutureGen-teknologia ei poista kivihiilen louhinnan ympäristöongelmia, se on kallis ja hiilidioksidin talteenotto ja varastointi pienentävät energiantuotannon hyötysuhdetta. Hiilidioksidin varastoinnin on verrattu olevan samanlaista ongelman lakaisemista maton alle kuin ydinjätteen loppusijoitus on – lopullinen ongelma jätetään tuleville sukupolville. Ympäristöjärjestöt ovat arvostelleet FutureGen-hankkeen järkevyyttä, koska jopa aurinko- ja tuulivoima ovat edullisempia sähköntuotantotapoja. Näköpiirissä ei ole myöskään, että sähköntuottajat velvoitettaisiin käyttämään uutta teknologiaa. Yksikään voimala ei vapaaehtoisesti investoi teknologiaan, joka on tehottomampaa ja jolla tuotettu sähkö on aiempaa kalliimpaa. Bushin hallinnon FreedomFuel- ja FreedomCAR-ohjelmat tähtäävät vetytalouden kehittämiseen. Vetytalouden ongelmat ovat kuitenkin massiivisia polttokennoteknologiassa, vedyn tuotannossa, varastoinnissa ja jakelussa. Jotain kertoo jo sekin, että litra tavallista bensiiniä sisältää 65 % enemmän vetyä kuin litra ‑252 celsiusasteen nesteytettyä vetyä. On epärealistista odottaa merkittävää vetyautojen läpimurtoa kymmeniin vuosiin. Freedom-etuliitekin jo antaa osviittaa, että teknologiaohjelmat ovat pitkälti Bushin hallinnon pr-hankkeita. Autotehtaiden kannattaa olla vetyautokehityksessä mukana, koska ne saavat runsain mitoin julkista kehitysrahaa ja ”puhtaan auton” kehitystyötä voi pitää vaihtoehtona vastustettaessa uusille autoille kaavailtuja tiukempia päästörajoituksia. Käytännössä vety tuotettaisiin ainakin aluksi höyryreformoinnilla tehottomasti fossiilisista polttoaineista. Vedyntuotanto aurinko- tai tuulivoimalla saattaa kuulostaa houkuttelevalta ajatukselta. Kasvihuonekaasupäästöjen alentamisen kannalta uusiutuvaa energiaa ei kuitenkaan kannata käyttää vedyntuotantoon vaan hiilivoiman korvaamiseen sähkön- ja lämmöntuotannossa. Uusien puhtaiden teknologioiden suuri ongelma on, että ne olisivat käytössä vasta joskus hamassa tulevaisuudessa. Tekojen aika on kuitenkin nyt, enää ei ole varaa odottaa. 2. ”Polttoaineen kulutuksen vähentäminen 20 %:lla kymmenessä vuodessa” Marilyn Waren mukaan tammikuussa 2007 liittovaltion tilaa käsitelleessä puheessaan presidentti Bush vaati amerikkalaisia vähentämään polttoaineen kulutusta 20 prosentilla seuraavien kymmenen vuoden aikana. Kahdenkymmenen prosentin vähennystavoite on vähintäänkin harhaanjohtava, koska Bushin tavoite on korvata 15 % bensiinistä etanolilla. Nykyisin kaikki etanoli tehdään ruoasta – USA:ssa maissista. Maissinviljely ja etanolintuotanto ovat runsaasti energiaa kuluttavia ja maissietanolin tuotannon hyötysuhde on kehno – hiilidioksidipäästöt eivät alene. Voimakkaan lannoituksen takia maissinviljelyn ympäristörasite on suuri. Lisäksi on olemassa vaara, että yhä suurempi osa USA:n ja koko maailman ruoantuotannosta suuntautuu biopolttoaineiden valmistamiseen. Tämä nostaa ruoan hintaa ja saatavuutta. Varsinkin kehitysmaiden kansalaisille tämä on elämän ja kuoleman kysymys. Puheessaan Bush painotti toisen sukupolven etanoliprosessien merkitystä. Ns. selluetanoli valmistettaisiin lignoselluloosabiomassasta. Selluetanolia voitaisiin valmistaa mm. viljelytähteistä – oljista, lehdistä ja maissintähkistä. Näitä ei kuitenkaan voida ottaa pelloilta merkittäviä määriä maaperän köyhtymisen ja lisääntyvän lannoitetarpeen takia. Toisen sukupolven etanoliprosessien suurin käytännön ongelma on kuitenkin se, että tuotantoteknologiat ovat epätaloudellisia, energiataloudeltaan kehnoja ja täynnä monimutkaisia tuotannollisia ongelmia. Vuonna 2017 ei ole vielä olemassa merkittävää toisen sukupolven etanolin tuotantokapasiteettia. Bushin tavoite on todellisuudessa vähentää polttoaineenkulutusta 5 % kymmenessä vuodessa. Tämäkin tavoite on epärealistinen, koska tavoite perustuu vapaaehtoisuuteen ilman autonvalmistajille langetettavia lainsäädännöllisiä velvoitteita. Toisaalta tavoite on todella vaatimaton – USA:ssa öljyä kuluu yksityisautoiluun henkeä kohti yli kolme kertaa enemmän kuin Länsi-Euroopassa (EU-15). Siltä varalta että Marilyn Ware tai George W. Bush sattuvat lukemaan Elonkehä-lehteä annan heille ilmaisen neuvon kuinka vähentää yksityisautoilun öljynkulutusta 20 %:lla (suluissa USA:n nykytilanne ja EU-15:n tilanne): · Pienentäkää autojen kulutusta 7 %:lla, tavoite 10,6 L/100 km (11,4 ja 7,4) · Vähentäkää autojen määrää 7 %:lla, tavoite 761 autoa/1000 asukasta (820 ja 566) · Vähentäkää autolla ajoa 7 %:lla, tavoite 18 246 km/vuosi/auto (19 654 ja 13 549) Öljynkulutusta pystytään vähentämään sama määrä eli 20 % myös lisäämällä maissin viljelyä etanolintuotantoa varten. Maissipeltoja tarvittaisiin lisää 38,6 miljoonaa hehtaaria (Suomen maa-ala 30,4 miljoonaa hehtaaria). Tällä keinolla ei kuitenkaan pystytä vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä. 3. ”Vuonna 2002 presidentti George W. Bush asetti päämääräksi Yhdysvaltojen talouden kasvihuonekaasuintensiteetin vähentämisen 18 prosentilla vuoteen 2012 mennessä” Kuulostaa hyvältä, jos joku maa pystyy vähentämään kymmenessä vuodessa talouden kasvihuonekaasuintensiteettiä 18 %:lla. Sen sijaan ei kuulosta hyvältä, jos jonkun maan kasvihuonekaasupäästöt kasvavat kymmenessä vuodessa 14 % ja kahdessakymmenessä vuodessa 30 %. Nämä kaikki lukemat pitävät paikkansa USA:n kohdalla. Ei ihme, että tiedotuksessaan Bushin hallinto puhuu mieluiten talouden kasvihuonekaasuintensiteetin vähenemisestä. Talouden kasvihuonekaasuintensiteetti on Bushin hallinnon oma keksintö. Jos talous nousee nopeammin kuin kasvihuonekaasupäästöt, talouden kasvihuonekaasuintensiteetti pienenee, vaikka absoluuttiset kasvihuonepäästöt kasvaisivatkin. Loppupäätelmänä totean otsikon kysymykseen, että Yhdysvallat ei ole mainettaan parempi ilmastoasioissa, mutta Yhdysvaltojen nykyhallinto on erinomaisen taitava omien tekemistensä ja tekemättä jättämistensä valko- ja viherpesussa. Suurlähettiläs Marilyn Waren kirjoituksessa ja presidentti George W. Bushin liittovaltion tilaa käsitelleessä puheessa ei muuten mainittu rumaa sanaa ”Kioto”.
| |