Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Sitran visio sähköautoistuvasta ja tuulivoimaistuvasta Suomesta 2030

Lisätty 20.11.2018

”Sitra kehittäisi kansallista sähkönsiirtoverkkoa niin, että se pystyy vastaamaan maa- ja merituulivoiman kasvuun. Sähkön tuotannon ja kulutuksen kasvua varten tarvitaan sähköverkon jo suunniteltujen investointien lisäksi noin viisi uutta 400 kilovoltin siirtolinjaan, joiden yksikköhinta on noin 100 miljoonaa euroa. Nousevat huolto-, ylläpito-, ja pääomakustannukset voivat Sitran mukaan vaatia jopa 10 prosentin korotuksen sähkönsiirtomaksuihin.” (Rinne Mika, Iltalehti 19.11.2018)

Tuulivoima tulee vääjäämättä kasvamaan. Sen tuotannosta tulee selkeästi halvin sähköntuotantomuoto. Tuulivoiman etuna on myös sen vähäpäästöisyys.  

Sähkönsiirtomaksut ovat nousseet noin 6 % vuodessa, kiitos sähkömarkkinalain toimitusvarmuuden kiristämisen joulun 2011 Tapanimyrskyn peruina. Kyse on säävarmasta sähköverkosta ja tiukoista toimitusvarmuusvaatimuksista joka niemen ja notkon kesämökkiinkin ympärivuotisesti. Erityisesti maaseudun sähköä käyttäville ihmisille laki on tulossa kalliiksi.

Sähkönsiirtomaksut tulevat mitä todennäköisimmin nousemaan entiseen malliin ja vuonna 2030 taksat ovat osapuilleen 100 % isommat kuin nyt. Jos 10 % osuus siitä on tuulivoimakapasiteetin kasvamisen syytä, niin hinta on aika pieni etuihin nähden. Loppuosa korotuksista tulee käytännössä maakaapeloinnista ja Energiamarkkinaviraston sähkönsiirtoyhtiöille sallimasta suuremmasta sallitusta tuottoprosentista. Käytännössä maakaapelointi-investoinneille sallitaan entistä suurempi tuotto. Kaivinkoneella kaivamisesta on siis tullut sähkönsiirtoyhtiöille tuottoisa ja varma bisnes.

Sähkönsiirtomaksuista yleensä eniten valittavat ne, jotka käyttävät vähän sähköä tyypillisesti syrjäisellä paikalla, toisin sanoen harvoin kesämökeillään käyvät. Tällöin siirtomaksujen ja perusmaksujen osuus on laskusta harvinaisen iso. Mutta juuri heidän takiaan joudutaan miljoonilla tai miljardeilla euroilla kaapeloimaan sähkölinjoja maan alle. Esimerkiksi Lappeenrannassa haja-asutusalueiden kaapeloinnit tulevat kaikkien Lappeenrannan Energian asiakkaiden maksettaviksi. Helsingissä Helenin asiakkaat eivät maakaapeloinnin kustannuksista juurikaan kärsi.

Sähköautojen määräksi ja tavoitteeksi vuodelle 2030 on viime päivinä asetettu erilaisia lukuja 700 000:sta 850 000:een. Suomen ilmastopaneeli julkaisi lokakuussa 2018 vaatimuksen 850 000 sähköautosta osana globaalia tavoitetta pitää lämpötilan nousu 1,5 asteen rajoissa. Sitra puolestaan julkaisi marraskuussa 2018 vaatimuksen 800 000 sähköautosta. On selvää, että luvut ovat vähintään haastavia toteutettavaksi ja jopa epärealistisia. Sähköautoissa on lisäksi omat kestävyysongelmansa. Akkumateriaalien valmistus rasittaa ympäristöä ja sähkön alkuperä määrää ajamisen kestävyyden. Tuulivoiman lisäys on sähköautojenkin kannalta hyvä uutinen.

Kimmo Klemola

Lue kokonaan »

Diesel-autojen käyttövoimaveron poisto voi olla järkevää (mielipide Etelä-Saimaa 19.11.2018, Kimmo Klemola)

Lisätty 20.11.2018

Dieselautojen käyttövoimaveron poistoa vaativa kansalaisaloite on saanut hetkessä valtavan määrän allekirjoituksia. Aloite saattaa olla aivan järkevä, mutta syy ja seuraukset voivat olla aivan erilaisia kuin aloitteen alullepanijat ja allekirjoittajat tarkoittavat.

Aikanaan, kun autojen käyttövoimavaihtoehtoja olivat vain bensiini ja diesel eikä ilmastonmuutoksesta ollut tietoakaan, raskasta kuljetusliikennettä päätettiin tukea dieselpolttoaineen pienemmällä energiasisältöverolla. Veroetu on tällä hetkellä 0,2595 euroa litralta. Jotta etu ei valuisi dieselhenkilöautoille, dieselautot (poikkeuksena linja-autot) maksavat vuotuista käyttövoimaveroa.

Dieselautojen käyttövoimavero kannustaa suuriin vuotuisiin kilometrimääriin, mikä on liikenteen ilmastotavoitteiden kannalta ongelmallista. Kuljetusalaa ja vientiteollisuutta voisi tukea muillakin tavoilla kuin tukemalla fossiilisella dieselillä ajamista. Dieselautojen käyttövoimaveron poisto veisi samalla pohjan dieselpolttoaineen alemmalta verokannalta ja nykyhinnoilla dieselin hinta nousisi 1,80 euroon litralta. Se olisi kannuste siirtyä sähkö- ja biokaasuautoihin henkilö- ja pakettiautoissa ja biokaasuun raskaassa liikenteessä.

Tällä hetkellä dieselin verotuki on vuodessa noin 400 miljoonaa euroa. Käyttövoimaveron poisto nostaisi tuen 800 miljoonaan euroon. Mikäli dieselpolttoaineen verotuki samalla kuitenkin poistettaisiin, valtion verotulot nousisivat nykyisestä 400 miljoonalla eurolla.

Vastikään julkaistujen Suomen ilmastopaneelin ja EL-TRAN-konsortion raporttien mukaan Suomessa tulisi vuonna 2030 olla 850 000 sähköllä kulkevaa henkilö- ja pakettiautoa ja 40 % raskaasta liikenteestä tulisi kulkea biokaasulla. Autoilun verotulot laskisivat noin 800 miljoonalla eurolla, mutta kansakunta säästäisi raakaöljyn nykyhinnalla saman summan öljyntuonnin vähetessä merkittävästi. Lisäbonuksena kasvihuonekaasupäästöt pienenisivät viidellä miljoonalla tonnilla.

Kimmo Klemola, tekniikan tohtori (öljynjalostus), Etelä-Karjalan vihreiden puheenjohtaja, Lappeenranta

Lue kokonaan »

Lappeenkadun vaihtoehtoon ei ole varaa (mielipide Etelä-Saimaa 24.9.2018)

Lisätty 20.11.2018

Etelä-Saimaa uutisoi 22.9. vihreiden reivanneen kurssiaan jäähalliasiassa. Tämä käsitys ilmeisesti syntyi lehdelle, kun useimmat meistä olivat vastanneet kuuliaisesti toimittajan kysymykseen “jos kaupunki löytää kilpailutuksen jälkeen uskottavan investoijan ja toteutustavan, kumpaa vaihtoehtoa kannatatte hallin sijoituspaikaksi, Lappeenkatua vai Kisapuistoa?” ja ilmoittaneet kannattavansa näistä vaihtoehdoista annetuilla ehdoilla Lappeenkatua.

Olemme aiemmin esittäneet, että vanhan jäähallin korjaus pidetään vaihtoehdoissa mukana. Sitä ei valtuuston enemmistö ole kuitenkaan kannattanut. Meille poliittinen yllätys tässä kyselyssä olikin ennemmin se, että aiemmasta äänestyskäyttäytymisestä ja valtuustopuheista poiketen monet muutkin ovat alkaneet nähdä vanhan jäähallin korjaamisen varteenotettavana vaihtoehtona.

Lappeenkadun vaihtoehto kuulostaa hyvältä, mutta tosielämässä meillä ei ole siihen varaa. Ulkopuolisen, uskottavan ja luotettavan sijoittajan pitäisi ottaa koko rakennusmassan lisäksi pääosa hallista vastuulleen, jotta kaupungin vuosikulujen nousu jäisi tasolle, jonka kaupunki voi käyttötaloudestaan maksaa. Rahamme eivät riitä edes nykyisten toimintojemme ylläpitoon, kuten varhaiskasvatukseen, Eksoteen, joukkoliikenteeseen ym. liittyvä uutisointi kertoo. Edessä on todennäköisesti vielä vaikeampia vuosia.

Paavo Alander, Hanna Holopainen, Virpi Junttila, Kimmo Klemola, Leena Lipiäinen-Medjeral, Tuija Maaret Pykäläinen, kaupunginvaltuutettuja (vihr.), Lappeenranta

Lue kokonaan »

Uusi jäähalli olisi tarpeellinen, mutta onko meillä varaa siihen? (mielipide Etelä-Saimaa 22.10.2017)

Lisätty 20.11.2018

Lappeenrannan kaupunginvaltuusto teki maanantaina päätöksen uuden monitoimijäähallin rakentamisesta.

Totutusta tiukasta talouskurilinjasta poiketen tästä periaateratkaisusta puuttuivat kuitenkin täysin sekä lyhyen että pitkän aikavälin talouslaskelmat. Investoinnille ei annettu euromääräistä ylärajaa eikä vaadittu selvitystä siitä, mistä nousevat vuosikulut katetaan.

Työryhmän raportin mukaan nykyisen pääjäähallin käyttömenot vuonna 2016 olivat noin 1,3 miljoonaa euroa ja tulot noin 200 000 euroa. Uuden hallin käyttömenoiksi arvioidaan noin 2,5 miljoonaa euroa vuodessa. Kasvua käyttömenoissa olisi siis yli miljoona euroa vuodessa.

Jos uuden hallin tuotto-odotuksia nostetaan, täytyy hallissa pitää ulkopuolisia tilaisuuksia todella usein, mikä näkyy tietenkin harrastajille tarjottavassa jääajassa. On myös mahdollista nostaa vuokratuottoja Saipan liigapeleistä tai laittaa harrastajat maksamaan jääajasta huomattavasti nykyistä enemmän.

Realismia kuitenkin on, että hallin tuotoilla ei tulevia kustannuksia tulla kattamaan. Tällöin rahaa pitää etsiä liikuntatoimen sisältä joko harrastajien tilavuokrien nostolla tai harrastusmahdollisuuksia karsimalla. Jo nyt kaupunki on vähentänyt kaikkien asukkaiden tavoitettavissa olevia lähiliikuntapaikkoja ja uimarantoja, vaikka niiden merkitys liikunnan lisääjinä on tutkitusti suuri. Säästötalkoiden yhteydessä alettiin myös periä maksua junioreiden käytössä olevista tiloista, mikä on monessa lajissa jo nostanut lasten liikuntaharrastamisen kustannuksia merkittävästi.

Meidän huolemme on se, että uudesta jäähallista ei päätetty taloudellisesti vastuullisella tavalla ja että tämän päätöksen vaikutukset voivat heijastua aivan vääriin kohteisiin. Samaan aikaan meille viestitään että kaupungilla ei ole varaa uusien koulurakennusten pääomavuokriin, ja toimintaa pitää tehostaa entisestään. Kun kouluihin ja varhaiskasvatukseen esitetään parannuksia, kysytään aina mistä ne rahoitetaan. Olisiko sitä kysyttävä uuden jäähallin esittäjiltäkin?

Paavo Alander, Hanna Holopainen, Virpi Junttila, Kimmo Klemola, Leena Lipiäinen-Medjeral, Tuija Maaret Pykäläinen, kaupunginvaltuutettuja (vihr.), Lappeenranta

Lue kokonaan »

Valomainostauluille voisi sanoa hyvästi (Etelä-Saimaa 8.11.2018)

Lisätty 09.11.2018

Jarmo Nieminen (ES 7.11.) toivoi kaupunkikehityslautakunnan puuttuvan valomainosten sijoitteluun Lappeenrannan kaupungissa.

Minä ja useat muut kaupunkikehityslautakunnan jäsenet olemme tuoneet esiin valomainostaulujen ongelmia: vaikutus kaupunkikuvaan, liikenneturvallisuus, näyttöjen liiallinen kirkkaus jne.

Lautakunnalle on kerrottu, että valomainostauluista ollaan muutamassa vuodessa luopumassa. Siitä huolimatta lautakunnan esityslistalla oli lokakuun alussa luvan antaminen useille uusille valomainostaulupaikoille vuoden 2025 loppuun. Esitys jätettiin kokouksessa pöydälle.

Viime viikon kaupunkikehityslautakunnan kokouksessa toin esiin siirrettävien peräkärryvalomainostaulujen ongelman. Uusin sellainen on tuotu Helsingintien ja Skinnarilankadun risteykseen entisen Tikan eläinlääkäriaseman pihaan. Vastaavia paikkoja on muuallakin kaupungissa. Tällaiset viritelmät vaativat toimenpideluvat ja sellaisia ei kaupunki ole myöntänyt.

Ilman lupaa olevat valomainostaulut tulisi poistaa välittömästi eikä uusia lupia valomainoksille tule enää antaa. Kaupungin vuokratulot näistä tauluista ovat kymmenen tuhannen euron luokkaa vuodessa. Kymppitonni on halpa hinta modernista venäläisestä kaupunkikuvasta ja liikenneturvallisuuden heikkenemisestä.

Kimmo Klemola, kaupunkikehityslautakunnan jäsen, kaupunginvaltuutettu (vihr), Lappeenranta

Lue kokonaan »

Lentoaseman matkustajatavoite on ristiriidassa ilmastotavoitteiden kanssa (Etelä-Saimaa mielipide 21.10.2018)

Lisätty 09.11.2018

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi viime viikolla raportin, jonka mukaan kasvihuonekaasupäästöjä on leikattava paljon ja nopeasti. Suomessa edelleen monen reaktio oli, että Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat maailman mittakaavassa merkityksettömiä eikä meidän toimilla ole merkitystä. Vastuu vieritetään muille, lähinnä Kiinalle ja Intialle. Näiden maiden päästöt henkeä kohti ovat kuitenkin selvästi suomalaisten päästöjä pienemmät.

Päästöjemme vähättelijöiden logiikalla voisimme jakaa koko maailman 5,5 miljoonan asukkaan alueisiin ja todeta, ettei millään näistä alueista ole merkitystä koko maailman kasvihuonekaasupäästöjen rinnalla.

Vastikään julkaistiin myös toinen raportti, Rambollin laatima Lappeenrannan lentoasemaselvitys. Lentoliikenteen rajoitteiksi raportissa oli määritelty kiitoradan pituus ja meluhaitat. Kasvihuonekaasupäästöistä tai kaupungin ilmastotavoitteista ei ollut mainintaa.

Mainossloganeissa Lappeenranta ilmoittaa olevansa Suomen ilmastopääkaupunki ja tavoittelevansa kasvihuonekaasupäästöjen alentamista 80 prosentilla vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä, jolloin Lappeenrannan päästöt olisivat noin 100 kt CO2-ekvivalenttia vuodessa. Kaupunginvaltuuston asettama tavoite vuoden 2028 lentoaseman matkustajamääräksi on puoli miljoonaa. Tavoite on ristiriidassa ilmastotavoitteiden kanssa. Raakaöljypohjaista kerosiinia poltettaessa puoli miljoonaa Italian lentoa aiheuttaa 290 kt CO2-ekvivalentin päästöt. Kestävästi tuotettu biokerosiinikään ei auttaisi, päästöt olisivat edelleen yli 100 kt CO2-ekvivalenttia.

Myös lentokentän tuoman elinvoiman kannalta pää kannattaisi ottaa pois puskasta. Lentokoneet lähinnä vievät Lappeenrannasta pois eteläkarjalaisia lomailijoita sekä venäläisiä tienkuluttajia. Lappeenrannan maksamalle puolen miljoonan euron vuosittaiselle lentoliikenteen markkinointituelle olisi tehokkaampaakin käyttöä. Sillä hinnalla Lappeenranta saisi kymmenen Helsingin Sanomien etusivun mainosta.

Kimmo Klemola, tekniikan tohtori, kaupunginvaltuutettu (vihr), Lappeenranta

Lue kokonaan »

Lentämisen todellisia päästöjä ei kerrota (Etelä-Saimaa mielipide 7.4.2018)

Lisätty 09.11.2018

Ihmisen ajattelu ja toiminta on usein epäjohdonmukaista. Lentolomat ovat hyvä esimerkki. Etelä-Saimaassa haastateltiin radiotoimittajaa, joka kertoi olevansa innostunut perheensä tulevasta Italian lomasta. Kysyttäessä mistä hän on huolestunut, vastaus oli ilmastonmuutos.

Lappeenrannan kaupunginkin suhtautuminen ilmastonmuutokseen on epäloogista. Mainossloganeissa kaupunki ilmoittaa olevansa Suomen ilmastopääkaupunki ja tavoittelevansa kasvihuonekaasupäästöjen alentamista 80 prosentilla vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä, jolloin Lappeenrannan päästöt olisivat noin 100 kt CO2-ekvivalenttia vuodessa. Toisaalta kaupunki tavoittelee lähivuosina 300 000 lentomatkustajaa. Yksi suunta Lappeenranta–Bergamo-reitillä aiheuttaa koko elinkaari huomioiden matkustajaa kohti noin 0,5 kt CO2-ekvivalenttipäästöt eli tavoitellun lentomatkustajamäärän päästöt olisivat noin 150 kt CO2-ekvivalenttia.

Helppo keino päästä lentoliikenteen päästöistä eroon on laskea mukaan vain koneiden nousut ja loppuliu’ut. Näin tekee Lappeenrannan kaupunki kuten myös Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä ilmastoraportissaan. Laskentaan otetaan mukaan vain 3–4 prosenttia lentämisen päästöistä. Mikäli ainoastaan Helsinki-Vantaan lähtevien lentojen todelliset päästöt laskettaisiin mukaan, tuplaantuisivat pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt.

Lentämättä jättäminen on yksittäiselle ihmiselle helpoin tapa pienentää hiilijalanjälkeä. Yhteiskunnan ohjauskeinot kuitenkin tukevat lentomatkustamista. Lentokerosiini on täysin verovapaata. Pelkästään Finnairin käyttämän kerosiinin veroetu tieliikenteen bensiiniin verrattuna on miljardi euroa vuodessa. Lisäksi kaupungit ja valtio tukevat halpalentoyhtiöitä ja lentokenttiä. Lentomatkustamisesta on tullut negatiivisesti verotettua, mikä on osaltaan mahdollistanut naurettavan halvat lennot.

Halpalento on kallis ympäristölle.

Kimmo Klemola, tekniikan tohtori, kaupunginvaltuutettu (vihr), Lappeenranta

Lue kokonaan »

Panostus varhaiskasvatukseen on oiva sijoitus (mielipide: Etelä-Saimaa 26.3.2018)

Lisätty 06.04.2018

Marja-Liisa Vesterinen kirjoitti ansiokkaasti Lappeenrannan varhaiskasvatuksen ongelmista (ES 22.3.). Olin toinen Tehyn varhaiskasvattajia kuulemassa olleista valtuutetuista ja jaan Vesterisen esittämät huolet.

Lappeenrannan edellinen valtuusto päätti varhaiskasvatuksen säästöistä. Varhaiskasvatusoikeuden rajaamisella tavoiteltiin 1,42 miljoonan euron ja päiväkotien käytön tehostamisella 2,27 miljoonan euron säästöjä. Toimialan johtajat eivät juuri omiaan puolustaneet ja säästökuuri on laitettu täytäntöön. Säästöjen seurauksena työn kuormittavuus on kasvanut ja työhyvinvointi on koetuksella.

Kysyin, mitä konkreettista varhaiskasvatuksen työntekijät toivoisivat. Vastaus oli konkreettinen: yksi käsipari lisää per päiväkoti olisi hyvä alku. Varsin pieni satsaus varhaiskasvatukseen lisähenkilökunnan muodossa parantaisi koko työyhteisön hyvinvointia. Yksi lastenhoitaja tai lastentarhanopettaja lisää voisi tarkoittaa käytännössä kahta lisähenkilöä poissaolojen vähentyessä. Siitä hyötyisivät lapsetkin.

OAJ:n mukaan varhaiskasvatukseen sijoitettu euro poikii seitsemän euroa lisää. Vastaavasti euron säästö varhaiskasvatuksesta on yhteiskunnalle seitsemän euron tappio.

Kimmo Klemola, kaupunginvaltuutettu (vihr), Lappeenranta

Lue kokonaan »

Sodat terrorismin syynä (mielipide Etelä-Saimaa 13.9.2017)

Lisätty 14.09.2017

Viimeaikainen keskustelu sisäisestä turvallisuudesta Suomessa on keskittynyt radikalisoitumisen oireisiin ja niiden hoitoon. Syistä ei ole juurikaan keskusteltu. Lääkkeeksi oireisiin tarjotaan muun muassa rajojen sulkemista ja turvapaikanhakijoiden eristämistä leireille.

Radikalisoitumisen syitä voivat olla uskonnot ja niiden väärintulkinnat sekä taloudelliset ja demografiset syyt. Vähemmän on puhuttu länsimaiden sotatoimista Lähi-idässä tai Palestiinan tilanteesta, jotka ovat katkeroittaneet monia muslimeja. Muun muassa Lontoon ja Madridin tuhoisien terrori-iskujen motiivi oli kosto Espanjan ja Ison-Britannian osallistumisesta Irakin sotaan.

Irak, Syyria ja Afganistan ovat sekasortoisessa sotatilassa ja seuraukset näkyivät kaksi vuotta sitten turvapaikanhakijoiden tulvana Manner-Eurooppaan. Irakiin hyökänneet Iso-Britannia ja USA käytännössä sulkivat rajansa ja jättivät vastuun ja seuraukset muiden kannettaviksi.

Suomi on ollut pitkään osa lännen sotakoalitiota Afganistanissa ja nyt myös Irakissa. Puolustusvoimien entinen komentaja Gustav Hägglund ihmetteli kymmenen vuotta sitten, että eduskunta ei millään tavalla käsitellyt suomalaisjoukkojen täysin muuttunutta tilannetta Afganistanissa syksyllä 2006. Tuolloin suurin osa USA:n taistelujoukoista alistettiin osaksi samaa Naton ISAF-joukkoa, jossa suomalaisetkin sotilaat olivat. Hägglundin mukaan Afganistan-operaatio sai tuolloin täysin uuden — sotaa käyvän — luonteen.

USA:n presidentti Donald Trump on päättänyt lisätä joukkoja Afganistanissa ja lehtitietojen mukaan Suomi on valmis vastaamaan ”yes” USA:n pyyntöön lisäjoukoista. Kaksi viikkoa sitten Helsingin Sanomien pääkirjoitus käsitteli Suomen ja USA:n presidenttien tapaamista Valkoisessa talossa: ”Trump kiitti Suomea osallistumisesta kansainvälisiin operaatioihin Afganistanissa ja Irakissa”.

Ehkä uinuva kansamme olisi ravistettu hereille toisenlaisella sanavalinnalla: ”Trump kiitti Suomea osallistumisesta sotiin Afganistanissa ja Irakissa”.

Kimmo Klemola, tekniikan tohtori, kaupunginvaltuutettu (vihr), Lappeenranta

Lue kokonaan »

Hakataan metsiä sopivasti ja käytetään puu järkevästi (asiantuntijakirjoitus MTK:n Etelä-Karjalan lehteen)

Lisätty 14.09.2017

Suomen metsissä on puuta enemmän kuin koskaan ja ne kasvavat ennätystahtia. Niitä myös hakataan kiihtyvällä tahdilla. Voisimmeko kuitenkin muuttaa hakkuutapoja ja puun käyttötapoja niin että siitä hyötyisivät niin kansantalous, luonto, ilmasto, maisemat, virkistyskäyttö kuin metsänomistajatkin?

Metsätalouden suunnittelun professori Timo Pukkala otsikoi kesäkuussa blogikirjoituksensa yllättävästi: ”Suomen metsissä on vähän puuta”. Tasarakenteisen metsänkasvatuksen ja siitä johtuvien hakkuuaukkojen, taimikoiden ja nuorten metsien takia Suomen metsissä on puuta keskimäärin vain 100 kuutiota hehtaarilla, kun sitä järeässä varttuneessa metsässä on 300 kuutiota hehtaarilla. Suomen metsät voisivat pitkään hakkaamatta sitoa hiiltä 3600 miljoonan hiilidioksiditonnin verran enemmän. Se vastaa Suomen 60 vuoden kasvihuonekaasupäästöjä.

Kaikkien Suomen metsien hakkaamattomuus ei ole vaihtoehto, mutta hakkuutapoja muuttamalla ja hakkuumääriä kohtuullistamalla voimme lisätä metsiemme puun määrää ja kasvua sekä hiilivarastoa ja hiilensidontaa ja samalla saada pitkällä aikavälillä metsistämme parempaa taloudellista hyötyä.

Uudet ja suunnitellut biotalousinvestoinnit – sellutehtaat ja biodiesellaitokset – perustavat raaka-ainehuoltonsa pitkälti tasarakenteisen metsänkasvatustavan (avohakkuut) ensiharvennuksesta ja alaharvennuksesta saatavaan puoli-ilmaiseen puumassaan. Luonnon monimuotoisuuden, metsien virkistyskäytön, marjastajien, maiseman, hiilensidonnan ja metsänomistajan tilipussin kannalta kannattaisi siirtyä laajassa mitassa erirakenteiseen metsänkasvatukseen ja yläharvennukseen, jossa metsästä hakataan järeää arvokasta puuta ja nuoremmat puut jätetään järeytymään ja odottamaan 15–20 vuoden päässä olevia uusia hakkuita.

Metsä säilyy erirakenteisessa kasvatuksessa jatkuvasti metsänä. Metsänomistaja välttyy kalliilta metsänuudistamiselta maanmuokkauksineen ja istutuksineen, kun metsän annetaan uudistua ja varttua luonnonmukaisesti. Monimuotoinen erirakenteinen metsä antaa myös hyvän suojan myrskytuhoja ja tuholaisia kuten kirjanpainajaa vastaan. Kolmasosa erirakenteisella kasvatuksella saadusta puuaineksesta säilyy pitkäikäisinä tuotteina hiiltä sitomassa. Kaksi kolmasosaa puusta voidaan ohjata biotuotetehtaille tai energiakäyttöön.

Metsiemme kasvatustapojen lisäksi myös puun energiakäytössä kannattaisi käyttää talonpoikaisjärkeä. Otan esimerkiksi öljyn korvaamisen puulla. Suomessa käytetään arviolta 1280 miljoonaa litraa lämmitysöljyä vuosittain omakotitaloissa, muissa rakennuksissa, kasvihuoneissa ja viljankuivauksessa. Jos öljy korvataan omakotitaloissa haloilla tai pelleteillä ja muualla hakkeella, puuta kuluu 6,5 miljoonaa kuutiota ja raakaöljyä säästyy 1377 miljoonaa litraa (öljynjalostuksen energiahävikki laskettu mukaan). Tähän raakaöljymäärän vähennykseen päästään myös puuetanolilla tai -dieselillä, mutta tuotantoprosessien tehottomuuden takia puuta tarvitaan noin kaksi kertaa enemmän.

Puun jalostaminen polttonesteiksi on myös kallista. Puun käyttö lämmitykseen säästäisi tässä tapauksessa kansantaloudellemme rahaa yli miljardi euroa vuodessa verrattuna puun jalostamiseen liikenteen polttonesteiksi.

Kimmo Klemola
tekniikan tohtori, luonnonvarojen käytön tutkija
kaupunginvaltuutettu (vihr)
Lappeenranta

Lue kokonaan »

Ojitetut suot pitää ennallistaa (mielipide Etelä-Saimaa 27.6.2017)

Lisätty 14.09.2017

Etelä-Saimaan verkkosivujen uutisen (6.6.) mukaan Geologian tutkimuskeskus (GTK) tekee turvetutkimuksia Etelä-Karjalan soilla. Ilmeisenä tavoitteena on avata uusia soita turvetuotannolle.

Tavoitteena on ohjata tulevaa turvetuotantoa ojitetuille tai osittain ojitetuille soille. Ojitetuilta soilta hiili vapautuu hitaasti suoturpeesta ilmakehään ja vesistöihin valuu päästöjä. Niiden muuttaminen turvetuotantosoiksi tarkoittaisi kuitenkin hiilipäästöjen nopeuttamista ja vesistöpäästöjen kasvamista. Oikea ratkaisu olisi palauttaa ojitetut suot luonnontilaan, jolloin ne muuttuisivat hiilensitojiksi ja järviämme pilaavat vesistöpäästöt saataisiin kuriin.

Suomen soiden kuivattaminen ja turpeennosto ovat olleet haitallisia luonnon, ilmaston ja järviemme kannalta. Kymmenestä miljoonasta suohehtaaristamme kuusi miljoonaa on ojitettu lähinnä metsätalouden tarpeisiin. Yli miljoona hehtaaria ojituksista on tehty metsätalouden kannalta turhaan, yhteiskunnan tukemana ja luonnolle vahingollisesti.

Etelä-Saimaassa oli taannoin (8.2.2009) uutinen ”Saddam teki paratiisista kuivan mutakentän”. Siinä kerrottiin Irakin diktaattorin Saddam Husseinin kuivatuttaneen Irakissa Eufrat- ja Tigris-jokien suistoalueella 0,8 miljoonaa hehtaaria suota: ”Saddamin soidenkuivatusohjelma on YK:n mukaan yksi pahimmista ympäristökatastrofeista viime vuosisadalla”.

Suomen soidenkuivatusohjelma oli kahdeksankertainen Irakiin verrattuna. Irakista tuli pari vuotta sitten sentään hyviä uutisia. Eufratin ja Tigrisin kuivatut suot on suurelta osin saatu ennallistetuiksi.

Kimmo Klemola, puheenjohtaja, Etelä-Karjalan vihreät, Lappeenranta
Lue kokonaan »

Lappeenrannan jätevedenpuhdistamo

Lisätty 10.06.2017

Lappeenrannan jätevedenpuhdistamokeskustelussa on liikkunut aika paljon tietämättömyyttä tai virheellistä tietoa. Periaatteessa puhdistamo voitaisiin rakentaa vaikka Kahilanniemen golfkentälle ja vedet laskea viereen Saimaaseen. Realistisiksi vaihtoehdoiksi valikoituivat kuitenkin käytännössä Hyväristönmäki ja Kukkuroinmäki. Lappeenrannan kaupunginvaltuusto on jo päättänyt paikaksi Hyväristönmäen.

Toikansuon puhdistamo puhdistaa 60 000 ihmisen vedet Lappeenrannasta Lemiltä ja Taipalsaarelta. Toikansuon vedet pitää johtaa uuteen puhdistamoon. Ylämaalla ja Nuijamaalla puhdistamoissa käsitellään yhteensä 550 asukkaan jätevedet. Niiden merkitys puhdistamoratkaisussa on mitätön. Joutsenossa käsitellään 6800 asukkaan jätevedet. Se puhdistamo on toimiva.

Mädättämö nimenä kuulostaa pahalta, mutta se on ympäristöinvestointi. Mädättämö tarkoittaa biokaasureaktoria, jossa osa puhdistamolietteen kiintoaineesta muuttuu metaaniksi. Metaani voidaan polttaa lämmöksi tai käyttää puhdistettuna ajoneuvojen polttoaineena. Mädättämö on myös hajujenpoistaja.

Kukkuroinmäelle rakennetaan biokaasua tuottava mädättämö, johon Hyväristönmäen kiintoliete on tarkoitus viedä tuottamaan biokaasua. Mädättämön voisi rakentaa myös Hyväristönmäelle, mikäli puhdistamo sinne rakennetaan. Koska vain pieni osa kiintoaineesta kaasuuntuu mädätysprosessissa, Kukkuroinmäelle kuljetettavaksi tulee joka tapauksessa suunnilleen sama määrä kiintolietettä kompostoitavaksi. Kiintolietteen vieminen kaasutettavaksi Kukkuroinmäelle on siis järkevää, koska kahta mädättämöä ei kannata rakentaa.

Mädättämön sijoittuminen Kukkuroinmäelle ei tarkoita, että myös jätevedenpudistamo kannattaisi sinne rakentaa. On taloudellisempaa ja ympäristöystävällisempää kuljettaa maanteitse 34 kuutiota kiintolietettä päivässä Hyväristönmäeltä Kukkuroinmäelle kuin pumpata kaikki jätevesi, 20 000 kuutiota päivässä, Kukkuroinmäelle.

Investointilaskelmat ja ympäristöarviot on tehty. Materiaalia on satoja sivuja. Hyväristönmäki vaatii putkilinjaa 5,3 km + yhden pumppaamon ja Kukkuroinmäki 25 km putkilinjaa + kuusi pumppaamoa. Hyväristönmäen tila/lunastustarve on noin 12 hehtaaria, 5 km putkilinjaa tarvii noin 10 hehtaaria maata. Kukkuroinmäen vaihtoehdon 25 km putkilinjaa tarkoittaa ainakin rakennusajaksi noin 50 hehtaarin tarvetta, joista pitää neuvotella maanomistajien kanssa. Investoinnin ero Hyväristönmäen eduksi on selvitysten perusteella noin 20–23 miljoonaa euroa, yhden teatterin hinta.

Eräs kaupunkipoliitikko väitti, oletti tai luuli, että 50 vuoden aikana kiintolietteen vieminen Hyväristönmäeltä Kukkuroinmäelle maksaa niin paljon, että Kukkuroinmäki tulee elinkaareltaan halvemmaksi. Kiintolietettä kuljetetaan kuitenkin vain yksi kuorma päivässä (34 kuutiota). Kaupunginhallitus teki juuri päätöksen, että kaupungin ajoneuvot kulkevat vastaisuudessa joko sähköllä tai biokaasulla. Lietteenkuljetus voidaan siis hoitaa tulevaisuudessa Kukkuroinmäen biokaasulla.

Vaihtoehto on pumpata joka päivä 20 000 kuutiota jätevettä Kukkuroinmäelle (ja sieltä takaisin Rakkolanjokeen tai muualle kauas, Saimaan kanavaan vettä ei saa laskea). Käyttökuluiltaan Kukkuroinmäen puhdistamovaihtoehto on vähintään 250 000 euroa kalliimpi ratkaisu per vuosi. Viidenkymmenen käyttövuoden aikana Hyväristönmäen käyttökulut ovat siis nykyrahassa noin 12,5 miljoonaa pienemmät.

Myös ympäristö kiittää Hyväristönmäen vaihtoehdosta. Lappeenrannan Energia Oy:n myymän sähkön elinkaaren hiilijalanjäljen mukaan laskettuna Kukkuroinmäelle sijoitetun puhdistamon pumppauksen vaatiman sähkön vuosittaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 600 tCO2e suuremmat kuin Hyväristönmäen vaihtoehdossa. Tulevien vuosien aikana Lappeenrannan Energian myymä sähkö voi tosin vihertyä. Hyväristönmäen vaihtoehdossa tulee kasvihuonekaasupäästöjä kiintolietteen kuljetuksesta noin 30 tCO2e/vuosi, mikäli käytetään fossiilista dieseliä. Biokaasua kuljetuksiin käyttämällä elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 4 tCO2e/vuosi. Kiintolietteen kuljetukseen kuluu vajaa 2 % tuotetusta biokaasusta.

Jäteveden kuljetus putkia pitkin Kukkuroinmäelle kuluttaa 30 kertaa enemmän energiaa kuin kiintolietteen kuljetus Hyväristönmäeltä Kukkuroinmäelle maanteitse.

Veronmaksajien ja ympäristön kannalta tuntuu vahvasti siltä että kaupunginvatuuston päätös sijoittaa puhdistamo Hyväristönmäelle on järkevä.

Kimmo Klemola

kaupunginvaltuutettu, elinkeino- ja kaupunkikehityslautakunnan jäsen, Lappeenrannan Energia Oy:n hallituksen jäsen

Lue kokonaan »

Norminpurkutalkoot uhka liikenneturvallisuudelle (mielipide Lappeenrannan Uutiset 7.6.2017)

Lisätty 10.06.2017

Hallitusohjelman kärkihankkeisiin kuuluu ”säädösten sujuvoittaminen” eli kansankielellä norminpurkutalkoot. 

Säädöksillä ja normeilla on kuitenkin yleensä ja lähes aina jokin hyvä syy tai useampia hyviä syitä. Kun normeja aletaan purkaa, tulisi olla tarkkana ettei esimerkiksi turvallisuus-, ympäristö- tai terveysasioissa oteta takapakkia.

Kaksi hallituksen norminpurkuhanketta ovat vaarassa heikentää liikenneturvallisuutta. Alkoholin saatavuutta on jo helpotettu vapauttamalla kauppojen aukioloaikoja. Uusi alkoholilakiesitys toisi entistä vahvemmat oluet ja limuviinat ruokakauppoihin. Lukuisat asiantuntijat ovat varoitelleet lisääntyvän alkoholinkulutuksen haitallisista vaikutuksista kansanterveydelle ja -taloudelle. Julkisuudessa ei ole juurikaan keskusteltu siitä, että alkoholilain höllennysten myötä entistä useampi tulee ajamaan autoa alkoholin vaikutuksen alaisena.

Toinen norminpurkuhanke, joka tulee heikentämään liikenneturvallisuutta, on katsastuslainsäädännön sujuvoittaminen. Hallitus haluaa EU-direktiivin mahdollistamat harvemmat katsastusvälit uusille ja uudehkoille autoille. Suomessa on kuitenkin toimiva ja kuluttajalle erittäin edullinen katsastusjärjestelmä, jota kannattaisi käyttää mahdollisimman tehokkaasti hyväksi. Hallituksen esitys sivuuttaa Suomen vaativammat keliolosuhteet ja sen, että myös tuliterälle autolle voi tapahtua jokin ”tälli”, josta jää piilevä ja jopa kohtalokas vaurio esimerkiksi ohjauslaitteisiin. Tiheä katsastusväli pitää myös autojen valot ja renkaat kunnossa.

Katsastuslainsäädännön uudistuksessa tulee myös pitää huolta, että katsastustoiminta pidetään erillään korjaamo- ja automyyntitoiminnasta. Pukkia ei pidä päästää vartioimaan kaalimaata.

Kimmo Klemola, tekniikan tohtori, vihreiden liikennepoliittisen työryhmän jäsen, Lappeenranta

Lue kokonaan »

Halvat lyijyhaulit ovat kalliita terveydelle ja veronmaksajille (mielipide Etelä-Saimaa 4.5.2017)

Lisätty 10.06.2017

Urheilukauppa avasi vastikään myymälän Lappeenrannassa ja sisäänheittotarjouksena oli halpoja haulikon lyijypatruunoita. Etelä-Saimaa (26.4.) uutisoi, että Muukon pohjavesialueella olevan lyijyhaulien saastuttaman haulikkoampumaradan maaperän kunnostukseen on varattu verorahoja 1,5 miljoonaa euroa. Aiemmin on uutisoitu (ES 20.9.2012), että kunnostuksen hinta nousee lähes 2,5 miljoonaan euroon.

Todennäköisesti toimimattomaan suojamuuriin ollaan lisäksi laittamassa satojatuhansia euroja. Halvat lyijyhaulit ovat tulossa veronmaksajille todella kalliiksi.

Olen luennoinut yliopistolla lyijyn terveys- ja ympäristöhaitoista. Niiden takia lyijyn käyttö bensiinin lisäaineena on kielletty jo kauan sitten. Suomen tulisi ottaa mallia Norjasta ja Tanskasta ja kieltää myös lyijyhaulien käyttö kokonaan.

Maasta, vedestä ja riistaruoasta lyijy päätyy ihmisiin aiheuttaen anemiaa, maksa-, aivo- ja hermostovaurioita, varsinkin lapsilla älykkyysosamäärän heikkenemistä, oppimisvaikeuksia ja masentuneisuutta, naisilla keskenmenoja, vauvojen henkistä jälkeenjääneisyyttä ja alhaisia syntymäpainoja sekä miehillä sukupuolista haluttomuutta, impotenssia ja lapsettomuutta.

Ilkka Herlinin viisaista sanoista on syytä ottaa oppia: ”Kansakunnan varallisuuden syvällisin mitta on, parannetaanko vai tuhotaanko maaperää”.

Kimmo Klemola, tekniikan tohtori, Lappeenranta (vihr)

Lue kokonaan »

Halpalennot ja Green Lappeenranta (mielipide Etelä-Saimaa 2.4.2017)

Lisätty 10.06.2017

Lappeenrannan lentokentälle on kannettu veronmaksajien rahaa pohjattomaan kaivoon kottikärryillä miljoonia euroja. Ensin tuettiin oikoradan myötä turhiksi osoittautuneita Helsingin lentoja ja sittemmin halpalentoja muuttuviin Euroopan kohteisiin.

Maakuntajohtaja Matti Viialainen oli oikeassa. Jos Lappeenrantaan halutaan matkailijoita lentoteitse, charterlennot ovat siihen oikea tapa. Tosin vielä parempi tapa on hyödyntää Helsinki-Vantaan lentokentän läheisyyttä. Halpalentoreittien avaaminen Lappeenrannasta satunnaisiin Euroopan kohteisiin tarkoittaa verorahoilla tuettua eteläkarjalaisten ja venäläisten viemistä ”shoppailemaan” ulkomaille. Kokemus on osoittanut, että kovin harva halpalentoreittien matkustajista on Etelä-Karjalaan saapuva turisti.

Mainonnassa ja markkinoinnissa Lappeenranta on Green city, Green reality, Suomen ilmastopääkaupunki, Resurssiviisas Lappeenranta jne. Jos kaavaillut lentomatkustajien määrät jostain kumman syystä toteutuisivat, tarkoittaisi se kymmenien miljoonien öljylitrojen polttamista ja Lappeenrannan ilmastopäästöjen kasvamista kymmenillä prosenteilla. Tällöin Lappeenrannan mainontaan tulisi löytää uudet kärkiteemat.

Kimmo Klemola, puheenjohtaja, Etelä-Karjalan vihreät, Lappeenranta

Lue kokonaan »

Ihmisten arki otettava huomioon koulu- ja päiväkotipäätöksissä (mielipide Vartti Etelä-Karjala 26.3.2017)

Lisätty 10.06.2017

Kunnan tehtävänä on järjestää ja tuottaa asukkailleen palveluita. Tulevaisuudessa lasten päivähoito ja peruskoulu ovat kuntien tärkeimpiä tehtäviä sosiaali- ja terveyspalveluiden siirryttyä maakunnille. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä näiden palveluiden laadulla on jatkossakin erittäin suuri merkitys.

Viime aikoina palveluiden arviointi on kuitenkin kulminoitunut julkisessa keskustelussa ja toimenpide-esityksissä entistä enemmän vain yhteen mittariin: rahaan. Palvelut hinnoitellaan kassavirtojen mukaan: suorat tulot miinus suorat menot kertovat voimmeko jatkaa palvelun tarjoamista sellaisenaan. Vaikka myös palveluiden välillisistä hyödyistä ja haitoista on enemmän tietoa kuin koskaan, ne usein unohdetaan laskelmista, ehkä vaikeamman määrittelynsä tai sitten tahtotilan puuttumisen takia.

Virkamiesesityksissä erityisesti päiväkotien ja koulujen kohdalla puhutaan lähinnä tehokkuudesta ja tilojen täyttöasteesta. Vaikka ei ajallisesti, niin henkisesti kaukana ovat ne ajat kun ensisijaista huolta kannettiin esimerkiksi varhaiskasvatuksen laadusta ja lasten hyvinvoinnista, perheiden ja lasten tasa-arvoisuudesta ja arjesta, tai erilaisten toimien ennaltaehkäisevästä vaikutuksesta. 

Useimmista palveluiden tuottamisen laskelmista puuttuvat myös toimien ulkoisvaikutukset. Jos kaupunki säästää siirtämällä kaikki päiväkodit yhteen pisteeseen, millaisia kustannuksia se aiheuttaa perheille, eli palvelut rahoittaville veronmaksajille, tai miten se vaikuttaa heidän arkeensa? Pääpaino laskelmissa on hallinnon tehokkuudessa ja helppoudessa, ei asukkaiden arjessa. Usein tuntuu unohtuvan se, miksi ja keitä varten palveluita tehtiinkään.

Valtuuston on otettava itselleen takaisin rooli, jossa se määrittää selkeät tavoitteet ja mittarit sille minkälaista ja minkä laatuista palvelua tuotetaan, sekä sille minkälaiset laadulliset kriteerit hyvä koulu- ja päiväkotiverkko täyttää. Näiden tavoitteiden pitää olla lähtökohta, jolle myös ihmisten hyvän ja sujuvan arjen huomioon ottavat ratkaisut tehdään.

Virpi Junttila, kaupunginvaltuutettu, vihreät
Kimmo Klemola, puheenjohtaja, Etelä-Karjalan vihreät

Lue kokonaan »

Yksityistäminen ja sääntöjen purku yrityksiä avittamaan?

Lisätty 16.03.2017

Eräs kansanedustaja totesi taannoin Etelä-Saimaassa, että ”julkisen sektorin menot ovat lähes 60 % bruttokansantuotteesta ja että niitä on pienennettävä”. Tieto on oikea, mutta myös hämäävä. Julkisen sektorin kautta kulkevan rahavirran suhde bruttokansantuotteseen on 58 %, mutta yksityisellä sektorilla vastaava luku on 239 %.

Pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntamalliin kuuluu julkisen sektorin suhteellisen suuri rooli. On kannatettavaa, jos yksityisen sektorin osuus kasvaa esimerkiksi vientiä kasvattamalla. Sen sijaan on ideologinen kysymys, tuleeko julkisen sektorin palveluja yksityistää. Toisin sanoen verovaroilla ostettaisiin yrityksiltä palveluja, jotka voitaisiin tuottaa myös julkisina palveluina.

Julkiset palvelut voidaan todennäköisesti tuottaa kustannustehokkaimmin ja laadukkaimmin julkisina. Tai ainakaan sille ei pitäisi olla estettä. Terveyspuolella olemme nähneet valitettavan ilmiön, jossa yksityistäminen on johtanut suurten monikansallisten yritysten markkinavaltaukseen ja verorahojen päätymiseen aggressiivisen verosuunnittelun johdosta mm. Jerseyn veroparatiisiin.

"Kukaan ei vielä ole pystynyt vastaamaan tyhjentävästi tähän yksinkertaiseen kysymykseen: Miten julkisen sektorin kannattamaton ja kallis toiminta muuttuu yksityistettynä kannattavaksi ja halvaksi? Mistä välistä yritys aikoo saada sen voittonsa?" (Saku Timonen 2012)

Kansanedustaja vaati myös sääntelyn purkamista. Sääntelyn purkaminenkin on kaksipiippuinen juttu. Sääntely ei ole pelkästään pahasta. Suurin osa säännöistä ja laeista on tarkkaan punnittuja ja järkeviä. Meillä on olemassa liikennesäännöt eikä esimerkiksi pohjavesialueille saa eikä kannata antaa lupaa ympäristöä pilaavalle liiketoiminnalle. Meillä on myös säännöt ja lait työntekijöiden oikeuksien turvaamiseksi. Suomi on todettu vuonna 2014 maailman kilpailukykyisimmäksi maaksi huolimatta laeista ja säännöistä, osaltaan niistä nimenomaan johtuen. Suomen yhteiskunnan vakaus on nimittäin Suomen vahvuus.

Lue kokonaan »

Sotimattomat maat?

Lisätty 16.03.2017

Helsingin Sanomissa (30.9.2016) lasten tiedekysymyksissä kysyttiin ”onko maailmassa maita, jotka eivät ole koskaan sotineet?”. Professori tarjosi vastauksessa esimerkkeinä sotimattomista maista Tshekin ja Slovakian.

Sekä Tshekki että Slovakia ovat kuitenkin osallistuneet Irakin ja Afganistanin sotiin. Maiden sotilaita on kaatunut molemmissa sodissa. Usein media ja poliitikot kutsuvat sotia operaatioiksi eri alkuliitteillä.

Lue kokonaan »

Vähille verorahoille olisi parempaakin käyttöä (Etelä-Saimaaseen lokakuussa 2016 lähetetty mielipidekirjoitus, jota ei jostain syystä koskaan julkaistu)

Lisätty 16.03.2017

Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä (ES 4.10.2016) piikitteli vihervasemmistoa opposition arvosteltua hallituksen aikeita tukea runsaasti sähköä kuluttavaa teollisuutta yli 200 miljoonalla eurolla vuosina 2017–2021.

Oppositio on viitannut arvostelussaan mm. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) tutkijoiden raporttiin, joka pitää hallituksen kaavailemaa tukea julkisten varojen perusteettomana tuhlaamisena. Mäkelä pitää VATT:n raporttia tarkemmin perustelematta ”vanhentuneena ja vääriin lähtökohtiin perustuvana”.

Energiaintensiivinen teollisuus on saanut päästöoikeutensa käytännössä ilmaiseksi eikä Suomen teollisuuden maksama hinta sähköstä päätä huimaa. Suomessa ja Ruotsissa sähkönhinta teollisuudelle on Euroopan halvinta. Hallituksen kaavailema tuki olisi myös kilpailua vääristävää. Sahateollisuus on hallituksen tukiaikeista erityisen ärsyyntynyt. Tukea maksettaisiin UPM:n ja Stora Enson kaltaisille suuryrityksille, jotka valmistavat myös sahatavaraa, mutta pienet ja keskisuuret sahurit jäisivät ilman tukia.

Aiemmat suuryritysten tukitoimet eivät ole olleet erityisen onnistuneita. Yhteisöveron alennus ei tuonut kaivattuja työpaikkoja, vaan rahat päätyivät omistajille (suurelta osin ulkomaille) kasvaneina osinkoina. Panostus osaamiseen ja koulutukseen olisi monin verroin tehokkaampi tapa parantaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä. On nurinkurista, että hallitus on päättänyt leikata niistä sadoilla miljoonilla euroilla.

Mäkelä oli vakuuttunut hallituksen toimien järkevyydestä luettuaan teollisuusliittojen kansanedustajille lähettämän kirjeen. Kaikkeen tietoon kannattaa suhtautua kriittisesti. Erityisen kriittisesti suhtautuisin lobbareiden kirjeisiin.

Lue kokonaan »

Merkittävin ilmastoteko (Helsingin Sanomat, mielipide, 09.06.2016)

Lisätty 16.03.2017

Helsingin Sanomat (4.6.2016) kysyi Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) edustajalta yksittäisen ihmisen merkittävintä ilmastotekoa. Vastaukseksi annettiin punaisen lihan syömisen vähentäminen.

Kasvispainotteiseen ravintoon siirtyminen on hyvä asia, mutta jutussa ei mainittu sanallakaan helpointa ja tehokkainta ilmastotekoa: turhien lentojen välttämistä. HSY on julkaissut vuosittain pääkaupunkiseudun ilmastoraportin. Jokaista pääkaupunkiseudun asukasta kohti laskettuna päästöiksi on saatu 4,7 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Raportista puuttuvat kuitenkin lentoliikenteen päästöt.

Mikäli pelkästään Helsinki-Vantaan lähtevien lentojen päästöt lasketaan mukaan, kasvavat asukaskohtaiset päästöt lähes kahdeksaan tonniin – kasvua pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöihin tulee noin 70 %. Lapsiperheen Thaimaan matka kuluttaa raakaöljyä saman verran kuin perheen auto usean vuoden aikana.

Kun ulkomaan lomalento vaihdetaan lähilomaan kotimaassa, hyötyvät siitä sekä ympäristö että Suomen talous.

Lue kokonaan »