Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

EK-hallitukselle (Etelä-Saimaa mielipide 18.09.2015)

Lisätty 21.09.2015

Te, Suomen hallitus takapirunanne elinkeinoelämän keskusliitto EK, olette lain porsaanreikiä hyväksi käyttäen esittämässä eduskunnalle säädettäväksi lakeja, jotka alentavat lähinnä matala- ja keskituloisten vuorotyötä tekevien työntekijöiden palkkoja. Tavoitteena on vientiteollisuuden kilpailukyvyn parantaminen ja julkisten menojen pienentäminen.

Työn osuus esimerkiksi metsäteollisuuden kustannustasosta on kuitenkin vain noin 10 % (sahateollisuudessa 8 %, massa- ja paperiteollisuudessa 13 %). ”Korkeasta” työn hinnasta huolimatta Suomi on maailman talousfoorumin (WEF) mukaan EU:n kilpailukykyisin ja maailman neljänneksi kilpailukykyisin maa. Sveitsissä keskipalkka on kaksinkertainen Suomeen verrattuna ja työttömyysprosentti kolmasosa Suomen luvusta. Sveitsi on maailman kilpailukyisin maa. Viimeisenä kilpailukykylistalla on alhaisen palkkatason Libya, jossa ay-liikekään ei ole kiusaamassa.

Viimeisen parin vuoden aikana on tarkoitushakuisesti ja virheellisesti toisteltu, että Suomessa julkisen sektorin osuus on kestämättömän suuri – lähes 60 %. Totuus on, että julkisen sektorin kautta kulkevan rahavirran suhde bruttokansantuotteeseen on 58 % ja yksityisellä sektorilla vastaava luku on 239 %. Laskentatavasta riippuen julkisen sektorin osuus BKT:sta on Suomessa 20–30 %.

Julkinen sektori tarkoittaa käytännössä kilpailukyvyn takaavaa turvallista hyvinvointiyhteiskuntaa: upseereja, poliiseja, tullimiehiä, palomiehiä, sairaanhoitajia, lähihoitajia, opettajia, kouluruoan tekijöitä ja lastentarhanopettajia.

Tulisiko kilpailukykyloikkaa hakea muualta kuin ostovoimaa alentavasta ja yhteiskuntarauhaa vaarantavasta palkkojen pakkoleikkauksesta?

Vinkiksi teille arvoisa hallitus, laittakaa kärkihankkeiden kärkihankkeeksi ja kilpailukykyloikan veturiksi harmaan talouden, veroparatiisien, veronkiertäjien, verosuunnittelijoiden ja veronvälttelijöiden kuriin laittaminen. Se olisi kannattavaa sekä valtiontalouden että yhteiskuntamoraalin kannalta ja sillä olisi kansan laaja tuki.

Kimmo Klemola, Lappeenranta (vihr.)

PS. Hallituksen ja EK:n Häkämiehen aiemmat toimet eivät ole vakuuttaneet. Hallitus on tavoitteilleen ristiriitaisesti mm. tukenut ulkomaisia autotehtaita autoveron alennuksella ja romutusrahan maksamisella valtion verorahoista uuden auton ostajalle. Uuden eteläkorealaisen auton ostaminen ei ole ympäristöteko eikä se edistä Suomen kansantaloutta. Vanhojen öljykattiloiden romutusmaksu kotimaisen pellettikattilan ostajille olisi paljon järkevämpi toimenpide. Häkämiehen ministerihistoriaan kuuluvat Soklin fosfaattivarantojen myynti pilkkahintaan norjalaisille ja hanke sadan tuhannen rynnäkkökiväärin lahjoittamiseksi sotaa käyvään Afganistaniin.