Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Hakataan metsiä sopivasti ja käytetään puu järkevästi (asiantuntijakirjoitus MTK:n Etelä-Karjalan lehteen)

Lisätty 14.09.2017

Suomen metsissä on puuta enemmän kuin koskaan ja ne kasvavat ennätystahtia. Niitä myös hakataan kiihtyvällä tahdilla. Voisimmeko kuitenkin muuttaa hakkuutapoja ja puun käyttötapoja niin että siitä hyötyisivät niin kansantalous, luonto, ilmasto, maisemat, virkistyskäyttö kuin metsänomistajatkin?

Metsätalouden suunnittelun professori Timo Pukkala otsikoi kesäkuussa blogikirjoituksensa yllättävästi: ”Suomen metsissä on vähän puuta”. Tasarakenteisen metsänkasvatuksen ja siitä johtuvien hakkuuaukkojen, taimikoiden ja nuorten metsien takia Suomen metsissä on puuta keskimäärin vain 100 kuutiota hehtaarilla, kun sitä järeässä varttuneessa metsässä on 300 kuutiota hehtaarilla. Suomen metsät voisivat pitkään hakkaamatta sitoa hiiltä 3600 miljoonan hiilidioksiditonnin verran enemmän. Se vastaa Suomen 60 vuoden kasvihuonekaasupäästöjä.

Kaikkien Suomen metsien hakkaamattomuus ei ole vaihtoehto, mutta hakkuutapoja muuttamalla ja hakkuumääriä kohtuullistamalla voimme lisätä metsiemme puun määrää ja kasvua sekä hiilivarastoa ja hiilensidontaa ja samalla saada pitkällä aikavälillä metsistämme parempaa taloudellista hyötyä.

Uudet ja suunnitellut biotalousinvestoinnit – sellutehtaat ja biodiesellaitokset – perustavat raaka-ainehuoltonsa pitkälti tasarakenteisen metsänkasvatustavan (avohakkuut) ensiharvennuksesta ja alaharvennuksesta saatavaan puoli-ilmaiseen puumassaan. Luonnon monimuotoisuuden, metsien virkistyskäytön, marjastajien, maiseman, hiilensidonnan ja metsänomistajan tilipussin kannalta kannattaisi siirtyä laajassa mitassa erirakenteiseen metsänkasvatukseen ja yläharvennukseen, jossa metsästä hakataan järeää arvokasta puuta ja nuoremmat puut jätetään järeytymään ja odottamaan 15–20 vuoden päässä olevia uusia hakkuita.

Metsä säilyy erirakenteisessa kasvatuksessa jatkuvasti metsänä. Metsänomistaja välttyy kalliilta metsänuudistamiselta maanmuokkauksineen ja istutuksineen, kun metsän annetaan uudistua ja varttua luonnonmukaisesti. Monimuotoinen erirakenteinen metsä antaa myös hyvän suojan myrskytuhoja ja tuholaisia kuten kirjanpainajaa vastaan. Kolmasosa erirakenteisella kasvatuksella saadusta puuaineksesta säilyy pitkäikäisinä tuotteina hiiltä sitomassa. Kaksi kolmasosaa puusta voidaan ohjata biotuotetehtaille tai energiakäyttöön.

Metsiemme kasvatustapojen lisäksi myös puun energiakäytössä kannattaisi käyttää talonpoikaisjärkeä. Otan esimerkiksi öljyn korvaamisen puulla. Suomessa käytetään arviolta 1280 miljoonaa litraa lämmitysöljyä vuosittain omakotitaloissa, muissa rakennuksissa, kasvihuoneissa ja viljankuivauksessa. Jos öljy korvataan omakotitaloissa haloilla tai pelleteillä ja muualla hakkeella, puuta kuluu 6,5 miljoonaa kuutiota ja raakaöljyä säästyy 1377 miljoonaa litraa (öljynjalostuksen energiahävikki laskettu mukaan). Tähän raakaöljymäärän vähennykseen päästään myös puuetanolilla tai -dieselillä, mutta tuotantoprosessien tehottomuuden takia puuta tarvitaan noin kaksi kertaa enemmän.

Puun jalostaminen polttonesteiksi on myös kallista. Puun käyttö lämmitykseen säästäisi tässä tapauksessa kansantaloudellemme rahaa yli miljardi euroa vuodessa verrattuna puun jalostamiseen liikenteen polttonesteiksi.

Kimmo Klemola
tekniikan tohtori, luonnonvarojen käytön tutkija
kaupunginvaltuutettu (vihr)
Lappeenranta