Hyvät kanssavaltuutetut, viranhaltijat ja kaupunkilaiset,

Tilinpäätöspuheen lisäksi olkoon tämä myös jonkinlainen ensimmäisen kauden valtuutetun tilinteko. Huomenna tulee kuluneeksi neljä vuotta valtuustokautemme alkamisesta. Tällä kertaa se jatkuu kaksi kuukautta aiottua pidempään. Viimeksi lisäaikaa tuli viisi kuukautta.

Todennäköisen maakunta- ja soteuudistuksen takia voi melkein luvata alle 10 % kunnallisveroa. Uudistuksen takia kunnallisvero tulee tippumaan noin 13,4 prosentilla. Kaupungin tehtäviin jää veto- ja pitovoimatekijöitä: varhaiskasvatus, koulut, kulttuuri- ja liikuntatoimi, tekninen toimi ja kaavoitus.

Seuraava tilinpäätöskertomuksen osa tiivistää sen mitä kukaan ei varmaan vuosi sitten voinut uskoa todeksi:

”Lappeenrannan vuoden 2020 tilinpäätös on yli viisi miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tulos on hyvä, etenkin kun tilikaudelle osui Eksoten palkkaharmonisointia koskeva ratkaisu takautuvine palkantarkistuksineen”.

Juhlikaamme tätä ainakin hetken aikaa. Ensi vuodelle ennustetaan 3 % talouskasvua Suomeen, mikä on vähemmän kuin Euroopassa keskimäärin johtuen Suomen muita loivemmasta pudotuksesta viime vuonna. Korona on edelleen epävarmuus. Taisi olla Eksoten ylilääkäri, joka sanoi ettei hevin huokaise helpotuksesta. Korona kun on osoittautunut sellaiseksi, että juuri kun kaikki näyttää hyvältä se tulee nurkan takaa ja puukottaa selkään. Toivottavasti näin ei kuitenkaan käy ja pääsemme riiviöstä eroon.

Tilinpäätösraportti kertoo, että ”Kunnallisveron toteutunut kasvu oli keväiseen näkymään verrattuna hyvä. Työllisyyden heikentyminen ei vaikuttanut verokertymään vielä olennaisesti. Tämä saattaa johtua siitä, että verokortteihin ei ole haettu kattavasti muutoksia ja ennakkoveroa on kertynyt liikaa.” Tämä näkyisi vuoden 2021 veronpalautuksina eli verotuotto vastaavasti pienenisi tänä vuonna.

Viime vuoden oletettua suuremmalle kunnallisverokertymälle syy saattoi olla myös seuraavanlainen.

Vuosi sitten keväällä korona aiheutti lomautuksia ja työttömyyttä. Tämän ajateltiin johtavan kunnallisverotuottojen voimakkaaseen laskuun. VM:n karvalakkilaskelma nojasi siihen, että jos työttömien määrä kasvaa x henkilöllä, kuntien verotulomenetys on x kertaa keskimääräisen työssä käyvän kuntalaisen maksama kunnallisverotuotto. Loppukesästä kunnissa jo ihmeteltiin sitä, että kassassa on tosi paljon rahaa vaikka työttömyys kasvaa.

Työttömyys on kohdistunut pääosin matalapalkka-aloihin ja usein osa-aikatyövoimaan. Samaan aikaa koronasta huolimatta hyväpalkkaisia on palkattu lisää. Matalapalkka-alojen efektiivinen kunnallisveroaste on perusvähennyksestä johtuen hyvin pieni (usein luokkaa 2 %), kun se kovapalkkaisimmilla toimialoilla on noin 15 %. Ja kun kovatuloisten palkat ovat suuria, yhteen lasketut kunnallisverotulot eivät juuri alentuneet edellisvuodesta, ne jopa lisääntyivät.

Palkkasumma eli kaikkien palkansaajien yhteen lasketut palkat on hyvä indikaattori. Espoossa ja Oulussa maksettiin vuonna 2020 pari prosenttia enemmän palkkoja kuin 2019, Helsingissä ja Tampereella muutos oli olematon ja Turussa ja Vantaalla päädyttiin pari prosenttia miinukselle. Ja koska palkkoja maksettiin nyt edellistä vuotta useammin keskimääräistä hyvätuloisemmille, oli kaupunkien verotulojen vuosimuutos yllättäen monessa kaupungissa plusmerkkinen. Näin näyttää käyneen Lappeenrannassakin.

Lappeenrannassa kertyi kunnallisveroa odotetun hurjan laskun sijasta 7,3 miljoona euroa enemmän kuin edellisvuonna. Otaksun edellisen perusteella, etteivät Lappeenrannan kunnallisverotuotot tule laskemaan tänäkään vuonna, kunhan vain maailmantalous ei jostain syystä sakkaa.

Kun valtionosuudet lisääntyivät peräti 31,5 %, koronasta ja muista odottamattomista menoista huolimatta viimeisellä rivillä oli vahvasti plusmerkkinen lukema. Tätä en osannut vuosi sitten vastaavassa puheessani millään ennakoida.

Green Leaf ja reality lepäävät liikaa yliopiston varassa. Lappeenrannan luonnon monimuotoisuuden kartoittaminen on aloitettu, mutta teot odottavat vielä tekijäänsä varsinkin metsissämme. Myös ilmastotyö on vähintään kaksinaamaista. Asukkaille järjestetään ilmastotyöpajoja ja samaan aikaan toisia asukkaita lennätetään verorahoilla etelään lomailemaan. Kohta sinne pääsee kuulemma kahdeksalla eurolla.

Hanna Holopainen ja Virpi Junttila olivat valtuutettuja jo vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä. He muistelivat, että keskustelu oli tuolloin aivan samanlaista. Lentoliikenteen luvattiin ihan kohta lunastavan lupaukset, hurjat matkustajamäärät ja turistivirrat.

Vuodesta toiseen, niin nytkin, lentotoimintaa halutaan pönkittää verovaroin, koska ”kohta lennot mukamas lähtevät siivilleen ja Keski-Euroopan turistit täyttävät Lappeenrannan kadut”.

Ylen uutinen toukokuulta 2009 kertoo seuraavaa: ”Kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina kaikkiaan 850 000 euron pääomasijoitukset ja avustukset Fly Lappeenranta -yhtiölle. Pääomistajan Kaupunkiyhtiöiden toiveissa ovat suorat lentoyhteydet esimerkiksi Saksaan Düsseldorfiin, Ranskaan Pariisiin ja Italiaan Milanoon.”

”- Meidän pitää ostaa aikaa laman yli siirtymiseen. Meidän pitää vuosina 2009-2010 katsoa, mihin liikenne kehittyy, sanoo Hultin.

- Me kuitenkin uskomme, että lama menee ohi, ja uskomme matkailun kehittämiseen ja tietysti näiden uusien toimintojen tuomaan lisäruiskeeseen koko tähän matkailuliikenteeseen.”

Samanlaisia uutisia on saatu lukea vuodesta toiseen tuon jälkeenkin. Yhä edelleen päättäjät odottavat tulevaa ihmettä.

Kaupungin rahaa menee vuosi vuodelta huimia summia lentokenttäyhtiöön ja halpalentoyhtiöiden voitelurahoihin. Ryanairin tytäryhtiö Airport Marketing Services Ltd:n kotipaikka on Jerseyssä.

Asialla on eettinenkin puoli. Kaksi viikkoa sitten Talouselämän haastattelussa Finnwatchin Sonja Finer sanoi:

”Veroparatiisitaloutta ei ole olemassa ilman verovälttelyä ylläpitäviä palveluntarjoajia.”

Lappeenranta ei varmaan halua olla sellainen.

Lopuksi muutamia huomioita joistain tilinpäätösraportin ympäristöasioista.

Vesistöjen kunnostus

Tulisi panostaa juurisyihin eli varsinkin koko Saimaan valuma-alueen hakkuisiin ja hakkuutapoihin, metsäojituksiin sekä suojavyöhykkeisiin. Ranta- ja saarihakkuista tulisi päästä kokonaan eroon. Puhdas Saimaa ja sen aidot maisemat ovat myös matkailuvaltti.

Jätehuolto ja kiertotalous

Vihdoin esimerkiksi minä ja valtuustokollega Antti Arminen voimme tankata asukkaiden WC-käyntien tuloksista ja biojätteestä tehtyä biokaasua Etelä-Karjalan jätehuollon uusista biokaasun tankkausasemista. Hintakin on kohdallaan. Biokaasun hinta vastaa noin 78 sentin bensalitran hintaa. Haluaako joku vielä oikeasti ajaa kalliilla ulkolaisella bensiinillä.

Luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuus

Tärkein monimuotoisuustyö tehtäisiin metsissämme. Ne ovat monimuotoisuuden kannalta kurjassa jamassa. Kaupungin omistamissa metsissä tilanne on parempi kuin Lappeenrannan tai Etelä-Karjalan muissa metsissä, mutta ei hyvä. Näyttää kuitenkin siltä, että kaupungin metsäpolitiikka on menossa kestävämpään suuntaan.

Lappeenrannan kaupungin jätevesiratkaisu

Hinta tulee olemaan vähintään 70 miljoonaa. Hinta on alarajalla, jos KHO antaa luvan Hyväristönmäen puhdistamolle. Muussa tapauksessa hinta on purkuputkien takia aika paljon enemmän. Niin mukavaa kuin olisikin, ettei puhdistettuja jätevesiä tarvitsisi laskea Saimaaseen, se saattaa kuitenkin olla KHO:n päätöksestä riippuen ainoa vaihtoehto.

Hiilineutraali Lappeenranta 2030

Hiilineutraalisuudessa tulisi tietää edes mitä sillä tarkoitetaan – eri maissa ja yhteyksissä se ymmärretään eri tavalla ja koko käsite on usein abstrakti. Tavoite on silti hyvä. Sen tulisi tarkoittaa ensisijaisesti aitoja päästövähennyksiä, eikä osaa päästöistä saa lakaista kirjanpidossa maton alle. Metsät eivät ainakaan Lappeenrannan alueella tai Etelä-Karjalassa tuo helpotusta hiilineutraalisuustavoitteille. Erittäin intensiivisten hakkuiden takia metsät ovat maakunnassa päästölähteitä eli hiilivarastoa katoaa niiden kertymisen sijasta. Päästöjen kompensoinnin tulisi olla vihoviimeinen keino ja kompensaatiotoimien tulisi olla lisäyksellisiä, pysyviä ja todennettavia – ei siis sellaisia toimia, jotka olisi muutenkin tehty, tai toimia, jotka ovat hetken päästä mitätöiytyneet.

Vihreä valtuustoryhmä kannattaa osaltaan tilinpäätöksen 2020 hyväksymistä ja puoltaa vastuuvapauden myöntämistä vastuuhenkilöille.

Kiitän viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä hyvin hoidetusta kaupungista ja toivotan kaikille hyvää ja koronatonta kesää. Ja toivottavasti myös tulevaa syksyä ja talvea.

(Kimmo Klemola, vihreiden valtuustoryhmän varapuheenjohtaja)