Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Puoluetuki on osa tasa-arvoista demokratiaa

Lisätty 30.04.2015

Pertti Mela kirjoitti Etelä-Saimaassa 22.4.2015 puoluetuesta ”puoluetukea riittää markkinameininkiin” ja uudestaan 29.4.2015 ”maailma muuttuu, puoluetuki ei”. Vastaan sillä kokemuksella, joka minulle on kertynyt puolen vuoden aikana suostuessani ehdokkaaksi eduskuntavaaleihin ja liityttyäni samalla vihreään puolueeseen.

Yhteiskunta laittaa rahaa monenlaiseen toimintaan, tärkeään ja ehkä vähemmän tärkeään: armeijaan, poliisiin, palokuntaan, kouluihin, sairaaloihin, jäähalleihin, oopperaan, teattereihin, …puoluetukeen. Puoluetuki on mielestäni perusteltua. Se on osa tasa-arvoista demokratiaa.

Suurilla puolueilla rahaa saattaa riittää ”markkinameininkiinkin”, meillä vihreillä ei. Vaalikampanjointi maksaa. Osa tulee puolueelta (esimerkiksi kaikkien ehdokkaiden yhteismainokset lehdissä), mutta suurimman osan maksavat vihreät ehdokkaat omasta pussistaan. Suuria lahjoituksia vihreille ehdokkaille ei tyypillisesti anneta. Suurpääoma, ammattiyhdistysliike tai MTK eivät ole vihreille (eivätkä monelle muullekaan puolueelle) erityisen avokätisiä.

Demokratia maksaa. Puoluetuki mahdollistaa poliittisen toiminnan muillekin kuin rikkaille ihmisille ja puolueille. En haluaisi elää yhteiskunnassa, jossa suurpääoma määrää kuka meitä hallitsee. Valta tuppaa kasaantumaan etuoikeutetuille. Siteeraan nobelisti Joseph Stiglitzia: ”Käytännössä kaikki Yhdysvaltain senaattorit ja useimmat edustajainhuoneen jäsenet kuuluvat varakkaimpaan 1 prosenttiin, pysyvät tehtävässään varakkaimman 1 prosentin ansiosta ja tietävät, että palvellessaan hyvin varakkainta 1 prosenttia heitä odottaa lopuksi palkkio varakkaimmalta 1 prosentilta.”

Puoluetuella on omat ongelmansa. Se sementoi suurten puolueiden valtaa – vahvimmat saavat eniten. Eduskunnan ulkopuoliset puolueet se jättää tyystin ilman tukea.