Lasse Kähärä (ES 1.11.2021) piti luonnonkaasua ja biodieseliä parhaina vaihtoehtoina autojen käyttövoimaksi. Luonnonkaasu on Suomessa venäläistä fossiilista maakaasua. Biokaasu sen sijaan on biopolttoaineista kestävintä, koska se tehdään lähes täysin jätteistä.

Biodieseliä voidaan tehdä jätteistä, mutta tällä hetkellä suurin osa maailman biodieselistä tehdään kasviöljyistä, jotka ovat joko ruokaa tai kilpailevat ruoantuotannon kanssa viemällä viljelysalaa. Paljon biodieseliä tehdään myös raaka-aineista, jotka tulisi luokitella jätteiden sijaan sivutuotteiksi, koska niillä on vakiintunutta pitkäaikaista teollisuuskäyttöä ja maailmanmarkkinahinta. Tällaisia jakeita ovat mm. eläinrasvat, palmuöljytisle ja mäntyöljy.

Biopolttoaineilla ei voida korvata kestävästi kuin pikkuriikkinen osuus maailman bensiinin- ja dieselinkulutuksesta, kestämättömästikin vain pieni osa.

Käytännössä ainoa mahdollisuus vähentää merkittävästi maailman öljynkulutusta ja päästöjä liikenteessä on kulutuksen radikaali vähentäminen ja/tai puhtaan sähkön käyttö liikenteessä. Sähkön käytölle on kolme vaihtoehtoa: sähköautot, vetyautot ja ns. P2X-polttoaineiden (diesel, bensiini) valmistaminen sähköllä ja vedellä tehdystä vedystä ja talteenotetusta hiilidioksidista. Näistä kaksi jälkimmäistä vaihtoehtoa ovat hyötysuhteeltaan huonoja ja talteenotettu hiilidioksidikin päätyy lopulta takaisin ilmakehään.

Liikenteen suuren mittakaavan ratkaisuksi ja öljyn korvaajaksi näyttävät jäävän sähköautot. Akustojen valmistus aiheuttaa päästöjä, mutta yksi sähköauto säästää polttamasta säiliöautollisen raakaöljyä. Sähköautoista kertyneen kokemuksen mukaan akustot kestävät todennäköisesti yli sähköauton eliniän ja niille on uusiokäyttöä romutettavista autoista poistamisen jälkeenkin. Lopulta metallit voidaan kierrättää uusiin akustoihin. Metallien laatu ei kierrätyksessä heikkene. Akustojen hiilijalanjälki tulee tippumaan, kun akkukennostojen valmistusta siirtyy puhtaan sähkön maihin.

Parjattuja akkumetalleja kobolttia, nikkeliä ja litiumia tarvitaan myös bensiinin ja dieselin valmistuksessa.

Kähärä kysyi lopuksi, miksi Suomessa on vielä dieselin käyttövoimavero. Syy on raskaan liikenteen tukeminen. Jos käyttövoimavero poistetaan, poistuu myös dieselpolttoaineen alempi vero eli dieselin litrahinta nousisi noin 30 senttiä litralta. Dieselautoilijoille se tarkoittaisi vuotuista 400 miljoonan euron kustannusnousua.

Kimmo Klemola, tekniikan tohtori (öljynjalostus), kaupunginvaltuutettu (vihr), Lappeenranta