Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Halpalentojen tukeminen verovaroilla on loputtava (Etelä-Saimaa mielipide 19.1.2023)

Lisätty 21.01.2023

Maanantaina 16.1. Lappeenrannan kaupunginhallituksessa käsitellään omistajaohjauksen antamista lentoasemasäätiölle. Suomeksi se tarkoittaa verorahojen antamista säätiölle, joka lainaa ne Lentoasema Oy:lle, joka puolestaan antaa leijonanosan rahoista ”markkinointitukena” Ryanairin Jerseyn saarella olevalle tytäryhtiölle.

Pitkään kaupunki antoi lentotoimintaan puoli miljoonaa euroa vuodessa, kunnes tuki muutama vuosi sitten nostettiin noin 1,3 miljoonaan euroon. Ongelma on, että tämä tuki ei riitä edes yhden reitin mahdollistamiin voitelurahoihin Ryanairille. Lisäksi surkeassa taloudellisessa tilassa olevan Lentoasema Oy:n tukeminen on juridisesti erittäin hankalaa. EU-komissio on puolestaan lukuisissa tuomioissaan todennut Euroopan eri lentokenttien Ryanairille maksamat markkinointimaksut ei-markkinaehtoisiksi laittomiksi valtiontuiksi.

Halu tukea halpalentoja on silti edelleen kova, vaikka niiden matkailutulovaikutus on vahvasti negatiivinen. Etelä-Karjalasta lähtee koneiden mukana paljon enemmän rahaa kuin tänne tulee. Päättäjät potevatkin pokeripelaajan syndroomaa. Miljoonia on hukattu vuosikausia molokin kitaan ja syytämällä lisää rahaa uskotaan epätodennäköiseen ihmeeseen valtavista turistivirroista. Lentojen ilmastovaikutuksista ei Suomen ilmastopääkaupunki välitä pätkääkään.

Lentokentän ja halpalentojen tukemiseen käytetyt rahat ovat jostain muualta pois. Kun on esitetty lentotukien nostoa, eivät tukien esittäjät ole halunneet kertoa mistä rahat ovat pois tai kuinka tuet rahoitetaan. Raideliikenteeseen sijoittamalla saataisiin todellisia matkailuhyötyjä.

Lokakuussa 2012 Etelä-Saimaassa oli samalla sivulla vierekkäin kaksi otsikkoa. Toisessa kerrottiin kaupungin antavan lentokentälle 500 000 euroa. Toisessa kerrottiin kaupungin edellyttävän koulutoimelta puolen miljoonan euron säästöjä.

Arvokkaana paahdelajien luontoympäristönä lentokenttä tulee säilyttää. Se ei kuitenkaan vaadi ympäristölle ja taloudellemme vahingollisten halpalentojen tukemista.

  

Kimmo Klemola, kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen varajäsen (vihr), Lappeenranta